Mikä on SEPA?

SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. EU:n komissio on asettanut tavoitteeksi muodostaa Euroopan talousalueelle maksuliikettä koskevan kotimarkkina-alueen. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Monaco, Norja ja Sveitsi.

SEPA on merkittävä tekninen muutos Euroopan maksuliikejärjestelmissä, sillä sen piiriin lukeutuu yli 300 miljoonaa kuluttajaa, noin 15 miljoonaa yritystä, 8000 pankkia, julkisyhteisöjä, clearing-yhteisöjä ja ohjelmistotoimittajia. SEPA tuo hyötyjä, mutta myös järjestelmäkustannuksia kaikille yrityksille ja pankeille.

Erityisesti kansainväliset yritykset, kuten vienti- ja tuontiyritykset tai useassa maassa toimivat konsernit, voivat hyötyä SEPA:n tuomista yhtenäisistä käytännöistä ja standardeista. Yritys voi halutessaan hoitaa maksamisen ja maksujen keräilyn koko SEPA-alueella yhdestä maasta ja yhdestä pankista käsin käyttäen yhtenäisiä standardeja ja ehtoja. 

Kymmenen kysymystä SEPAsta

 

1. Mikä SEPA on ja mitä sillä tavoitellaan?

SEPA tulee sanoista Single Euro Payments Area ja se tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta. EU:n komission asettama tavoite on muodostaa koko Euroopan talousalueen kattava maksamisen kotimarkkina-alue. Maksaminen tällä SEPA-alueella ei jatkossa eroa maksamisesta kotimaassa, vaan maksut kulkevat samoin ehdoin, samalla standardilla ja samalla hinnalla kuin kotimaassakin.

2. Mitä palveluja SEPA koskee?

Alkuvaiheessa SEPAn piiriin kuuluvat tilisiirto, suoraveloitus ja kortit. Myöhemmässä vaiheessa SEPAn on tarkoitus kattaa maksuliikepalveluita laajemminkin.

3. Milloin SEPA-palvelut otetaan käyttöön?

SEPA-palvelut otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2008 alkaen ja ne korvaavat siirtymäajan jälkeen nykyiset kotimaiset maksuliikepalvelumme. Tilisiirtojen osalta siirtymäaika päättyi vuoden 2010 loppuun. Suoraveloituksen osalta siirtymäaikaa ei ole  vielä päätetty ja korttien osalta siirtymäaikataulu on pankkikohtainen.

4. Miten SEPA on vaikuttanut kansallisia maksuaineistoja (LM02, LM03, PELL, LUM) lähettäviin asiakkaisiin?

Kotimaanmaksut ovat kulkeneet siirtymäajan jälkeen SEPA-tilisiirtoina uuden C2B XML -standardin mukaisena aineistona. Maksuaineistoja lähettävien asiakkaiden on tullut huomioida tämä muutos omissa järjestelmissä.  

5. Miten SEPA vaikuttaa tilinumeroihin?

Tillinumerot kotimaisessa muodossa tulevat poistumaan ja ne ilmoitetaan jatkossa kansainvälisessä IBAN-muodossa (Intenational Bank Account Number).

6. Miten SEPA vaikuttaa suoraveloitukseen?

Suomalainen suoraveloitus päättyy alkuvuonna 2014. Pääosin suoraveloituksen tulee korvaamaan e-lasku ja verkkopankittomille asiakkaille  tarkoitettu suoramaksu, mutta vaihtoehtona ovat myös paperilasku ja SEPA-suoraveloitus.

Suoramaksu on kehitetty erityisesti asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopankkia, ja se muistuttaa ominaisuuksiltaan suoraveloitusta. Suoramaksua käytettäessä laskuttava yritys toimittaa asiakkaalle laskun tiedot etukäteen ja lasku maksetaan asiakkaan tililtä eräpäivänä automaattisesti. Suoraveloituksesta suoramaksuun siirtyminen ei edellytä maksaja-asiakkailta mitää toimenpiteitä, vaan laskuttaja ja pankki hoitavat muutoksen asiakkaan puolesta.

7. Miten SEPA vaikuttaa maksukortteihin?

SEPAn tavoitteena on, että kortinhaltijat voivat käyttää maksukorttejaan kotimaan lisäksi myös ulkomailla, vähintäänkin SEPA -alueen laajuisesti.  Tämän vuoksi kotimaiset pankkikortit ovat  korvautumassa pankkitiliin liitetyillä ns. Debit-korteilla. Danske Bankissa tällaisia kortteja ovat Debit MasterCard  -kortit, jotka toimivat maksuvälineinä maailmanlaajuisesti. Danske Bank ottaa yhteyttä asiakkaisiinsa ja opastaa kortin vaihdossa hyvissä ajoin ennen kuin pankkikortin korvaaminen Debit-kortilla tulee ajankohtaiseksi. Danske Bankilla on tarjolla asiakkailleen jo useita SEPA -yhteensopivia kortteja, tällaisia ovat Debit MasterCardin lisäksi mm. kaikki Visa -ja MasterCard -kortit sekä Visa Electron -kortit.

Korttimaksuja vastaanottavien yritysten tulee varmistua, että heillä on käytössä sirumaksupääte, ja että maksupääte on päivitetty vastaanottamaan myös kansainvälisiä maksukortteja. Lisätietoja sirumaksupäätteistä tarjoavat maksupäätteiden ja kassajärjestelmien toimittajat.

8. Miten yritykset/yhteisöt voivat valmistautua SEPAan?

Suomen osalta merkittävimmät tekniset muutokset ovat jo takana päin kotimaisen suoraveloituksen päättymistä lukuunottamatta. Valmistautuminen on vaatinut erilaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä toimenpiteitä vaihtelevasti. Aiemmat muutokset ovat olleet vähäisiä, mikäli yritys/yhteisö ei ole käyttänyt eräaineistoja maksamiseen, vaan on tehnyt maksut yksittäin verkkopankilla. Eräsiirtoja maksamiseen käyttäville asiakkailla ja korttimaksuja vastaanottavilla yrityksille muutokset ovat olleet suurempia.

Suomalaista suoraveloitusta käyttävillä yrityksillä muutoksia on vielä edessä. Suoraveloitusta käyttävien yritysten kannattaa siirtyä e-laskupalvelun käyttöön ja aloittaa valmistautuminen suoramaksuun siirtymiseen mahdollisimman pian. Siirtyäkseen suoramaksuun laskuttajalla on oltava e-laskuvalmius ja laskuttajan järjestelmien on tuettava Finvoice-standardia sekä suoramaksun toiminnallisuuksia. Tavoite on, että uusi suoramaksupalvelu on laskuttajien käytössä 18.1.2013.

9. Miten yritykset/yhteisöt voivat hyötyä SEPAsta?

Kansainvälisesti toimivat yritykset/yhteisöt ovat jo muutaman vuoden ajan päässeet hyödyntämään SEPA-maksujen alhaisia hintoja, mutta maksupalvelulain voimaantulon myötä maksujen välitys euroalueella on myös nopeutunut ja arvopäiväkäytännöt muuttuneet yritysten/yhteisöjen eduksi. 

SEPA on avannut mahdollisuuden maksuliike- ja kassanhallintapalvelujen laajempaan kilpailuttamiseen yhdenmukaistamalla maksamista ja maksamisen prosesseja eri maissa. SEPAn myötä yritykset/yhteisöt voivat helpommin keskittää maksamisen yhteen pankkiin ja vähentää ulkomaisten tilien lukumäärää.

10.  Miten SEPA vaikuttaa henkilöasiakkaisiin?

Euroalueen sisällä maksuja tekevät yksityishenkilöt pääsevät hyötymään maksujen edullisista hinnoista ja nopeammasta käsittelystä. Myös laskut maksetaan jatkossa IBAN-tilinumerolle ja osa laskuttajista onkin jo nyt lisännyt IBANin laskuihinsa kotimaisen tilinumeron rinnalle. Henkilöasiakkaamme voivat jo nyt käyttää IBAN-tilinumeroa maksaessaan kotimaisia laskuja. Muita muutoksia ovat se, että oma tilinumero tulee jatkossa muistaa IBAN-muodossa ja että kaikkia kortteja voi jatkossa käyttää ympäri maailman: Danske Bank ottaa yhteyttä ja opastaa kortin vaihdossa, jos käytössä on kotimainen pankkikortti.

​​

Tutustu myös

Tietoa Danske Bankin palveluista