Siirry sisältöön

Tietoturvasanasto

Tässä on tietoturvahuijausten tärkeimpien sanojen ja käsitteiden selityksiä.

Tietoturvahuijauksiin liittyy valtavasti ilmaisuja. Tunnet niistä varmasti jo osan, mutta joidenkin ilmaisujen merkitys voi olla sinulle epäselvä. Tässä on yleiskatsaus yleisimmistä tähän aiheeseen liittyvistä sanoista. Jos et löydä jotakin sanaa tästä sanastosta, voit kokeilla etsiä sitä sivun alaosan linkin kautta.
  • Mainosohjelma, adware, on yleisnimitys ohjelmille, jotka näyttävät ei-toivottuja mainoksia tietokoneessa ja mobiililaitteissa. Mainosohjelma saattaa myös tarkkailla käyttäytymistäsi internetissä ja kirjata tietoja sivuista, joilla käyt.
  • Vakoiluohjelmien esto-ohjelma voi estää tietokoneiden ja mobiililaitteiden mainos- ja vakoiluohjelmatartunnat. Useimmat vakoiluohjelmien esto-ohjelmat tarkastavat laitteet mainos- ja vakoiluohjelmien varalta ja tarjoavat samalla ”reaaliaikaisen” suojan.
  • Cash trapping on huijaus, jossa pankkiautomaattia on muutettu siten, etteivät rahat tule ulos automaatista. Pankkiautomaatin käyttäjä luulee, että automaatissa on vika, mutta huijarit saavat otettua rahat itselleen erityisen työkalun avulla.
  • Hajautettu palvelunestohyökkäys, DDoS (Distributed Denial of Service), on toimenpide, jossa monet tietokoneet ottavat samanaikaisesti yhteyden samaan palvelimeen tai järjestelmään, jolloin kohteena oleva palvelin tai järjestelmä ylikuormittuu ja kaatuu.
  • Palvelunestohyökkäyksellä, Dos (Denial of Service), on sama tavoite kuin hajautetulla palvelunestohyökkäyksellä, mutta tässä tapauksessa hyökkäys tulee vain yhdeltä tietokoneelta.

  • Palomuuri on laite tai ohjelmisto, joka estää ei-toivotun liikenteen verkkoon päin ja verkosta poispäin – yleensä internet-liikenteessä. Palomuuri tarjoaakin hyvän suojan hakkerien hyökkäyksiä ja matoja vastaan. Kuten kaikkia muitakin ohjelmia, myös palomuuria on päivitettävä jatkuvasti, jotta se tarjoaa parhaan mahdollisen suojan.
  • Haittaohjelma on yleisnimitys piilo-ohjelmille, jotka voivat vahingoittaa tai ottaa haltuunsa tietokoneita, matkapuhelimia ja tabletteja. Niitä ovat esimerkiksi virukset, madot, troijalaiset, vakoiluohjelmat, mainosohjelmat ja kiristysohjelmat. Haittaohjelmia käytetään muun muassa arkaluontoisten tietojen hankkimiseen sekä tietojen ja käyttöjärjestelmien tuhoamiseen. 
  • Verkkourkinta, phishing eli tietojen kalastelu perustuu siihen, että uhri yritetään houkutella luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan. Keinona voidaan käyttää väärennettyä verkkosivustoa tai sähköpostiviestiä, joka näyttää tulevan pankilta, viranomaiselta tai joltakin tunnetulta yritykseltä. Verkkourkinta voi sisältää myös haittaohjelmia (yleisnimitys piilo-ohjelmille, jotka voivat vahingoittaa tai ottaa haltuunsa tietokoneita, matkapuhelimia ja tabletteja).
  • Kiristysohjelmasta (ransomware) on kyse, kun huijari estää pääsyn käyttäjän omiin tietoihin ja vaatii lunnaita tietojen vapauttamisesta jälleen käyttöön.
  • Olkapään yli kurkkiminen (shoulder surfing) tarkoittaa tilanteita, joissa huijari pyrkii ensin selvittämään käyttäjän tunnusluvun ja sen jälkeen varastamaan maksukortin. Olkapään yli kurkkimista tapahtuu yleensä myymälöissä ja pankkiautomaateilla.
  • Tietoturva-aukot eli haavoittuvuudet ovat käyttöjärjestelmän pieniä virheitä, joiden avulla huijarit voivat päästä tunkeutumaan tietokoneisiin, matkapuhelimiin ja tabletteihin. Sen vuoksi on tärkeää päivittää ohjelmat aina uusimmiksi versioiksi, joissa tiedossa olevat tietoturva-aukot on korjattu.
  • Skimmaus on temppu, jossa huijari käyttää erityistä kortinlukijaa maksukortin magneettinauhan sisällön kopiointiin. Skimmausta voi tapahtua miehittämättömillä päätteillä, kuten pankkiautomaateilla tai polttoaineautomaateilla, myymälöissä, pysäköintimaksulaitteissa, ravintoloissa ja muissa paikoissa, joissa käytetään paljon kortinlukijoita.
  • Myös tekstiviestihuijaus (smishing) perustuu siihen, että uhri yritetään houkutella luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan. Keinona käytetään tekstiviestiä, jonka lähettäjä näyttää olevan pankki, viranomainen tai tunnettu yritys. Tekstiviestihuijaus voi sisältää myös haittaohjelmia (yleisnimitys piilo-ohjelmille, jotka voivat vahingoittaa tai ottaa haltuunsa tietokoneita, matkapuhelimia ja tabletteja).
  • Käyttäjän manipuloinnilla (social engineering) tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on saada käyttäjä tekemään tiettyjä toimenpiteitä tai paljastamaan henkilökohtaisia tietojaan. Yhteydenotto tapahtuu sähköpostilla tai puhelimella, ja huijari ottaa toisinaan uhriin yhteyttä myös henkilökohtaisesti. Käyttäjän manipulointia tehdään etenkin verkkourkinnan ja tekstiviestihuijausten avulla.
  • Kohdistettu kalastelu (spear phishing) kohdistuu tiettyihin, valittuihin henkilöihin. Huijarit ovat selvittäneet etukäteen käyttäjän taustatietoja ja ottavat häneen yhteyttä hakkeroidulla sähköpostilla tai osoitteesta, joka muistuttaa lähettäjän tutun osoitetta.
  • Vakoiluohjelmat keräävät salaa tietoja käyttäjästä tai organisaatiosta. Tiedot voidaan sen jälkeen myydä ulkopuoliselle.
  • SSL on suojausteknologia, jonka avulla voidaan muodostaa salattu (suojattu) yhteys verkkopalvelimen ja selaimen välille. SSL-yhteyden tarjoaminen edellyttää, että varmennettu ulkopuolinen taho on hyväksynyt toimialueen. SSL-yhteyden URL-osoite alkaa merkinnällä ”https”, ja selaimen osoiterivillä on yleensä riippulukkokuvake. (Katso myös EV-sertifikaatti.)
  • Troijalaisilla tarkoitetaan haittaohjelmia, jotka naamioituvat vaarattomiksi.
  • Virus on pieni ohjelma tai koodinpätkä, joka muuttaa tietokoneen, matkapuhelimen tai tabletin käyttäytymistä. Virus kiinnittyy tiedostoon tai ohjelmaan ja leviää, kun tiedosto tai ohjelma kopioidaan laitteelta toiselle.
  • Mato on haitallinen tietokoneohjelma. Toisin kuin virus, se ei tarvitse levitäkseen tiedostoa tai ohjelmaa. Mato kopioi itseään itse ja leviää verkon kautta. Se voi aiheuttaa suuria ja kalliita vahinkoja jo pelkästään sillä, että se kuormittaa tiedonsiirtokapasiteettia.

Etkö löydä sanaa, jota etsit?

Löydä lisää käsitteitä Sideways Dictionary -sanakirjasta

Oletko havainnut väärinkäytön merkkejä verkkopankissa tai mobiilipankissa?

Jos epäilet, että verkkopankkisi tai mobiilipankkisi on joutunut väärinkäytön kohteeksi, ota heti yhteyttä asiakaspalveluumme 0200 2580.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.

Ota yhteyttä Tule asiakkaaksi