Suomalaiset kohtaavat koronataantuman eriarvoisista lähtökohdista

Koronakriisi ei keskimäärin ole muuttanut meidän suomalaisten luottamusta omaan talouteemme, mutta keskiarvot peittävät kuitenkin alleen sen, että luottavaisuus omaan talouteen pienenee ja erilaiset talouteen liittyvät huolet syvenevät selvästi sitä mukaa, mitä epävarmempi on vastaajan työtilanne ja alhaisemmat vastaajan tulot ovat. Taloudellinen mielenrauha -katsaus keskittyy huhtikuussa tarkastelemaan koronaviruksen vaikutuksia suomalaisten omaan talouteen.

Me suomalaiset kohtaamme koronataantuman eriarvoisista lähtökohdista. Nyt kolmatta kertaa toteutetusta Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimuksesta selviää epidemian vaikutus suomalaisten luottamukseen omaa taloutta kohtaan. 

Koronavirusepidemia on lisännyt riskiä suomalaisten jakautumisesta niihin, joilla menee heikosti ja joilla paremmin. Epidemian taloudelliset vaikutukset jakautuvat epätasa-arvoisesti, ja jo käyttöön otettujen konkreettisten keinojen, kuten pankkien tarjoamien lyhennysvapaiden, rinnalle tarvitaan uusia toimenpiteitä suomalaisten taloudellisen mielenrauhan vahvistamiseksi ja normaalitilanteeseen palaamisen vauhdittamiseksi.

Danske Bank kysyi suomalaisilta kokemuksia heidän henkilökohtaisesta taloustilanteesta sekä huolenaiheista omaan talouteen liittyen.

Kyselyn tiedonkeruu tehtiin tänä vuonna poikkeuksellisesti kahdessa osassa, ennen koronavirusepidemian kärjistymistä Suomessa 2.-21.3. ja sen jälkeen 6.-8.4. Maaliskuun alussa kyselyyn vastasi yhteensä 3022 ja huhtikuun alussa 1011 suomalaista. Kyselyn tuloksista saa selkeän kuvan siitä, että vaikka koronakriisi on näkynyt suomalaisten arjessa, ajatuksiin omasta taloudesta se ei ole vielä laajemmin vaikuttanut.

Koronakriisi ei ole muuttanut keskimääräistä luottamusta omaan taloustilanteeseen

Uutiset ovat koronakriisin myötä pullollaan kielteisiä talousnäkymiä, mutta suomalaisten näkemyksiin omasta taloudestaan tämä uutisointi ei ole vielä vaikuttanut.

Kokonaistulokset ja niiden pysyminen lähes aiempien vuosien tasolla peittävät kuitenkin alleen sen, että luottavaisuus omaan talouteen pienenee ja erilaiset talouteen liittyvät huolet syvenevät selvästi sitä mukaa, mitä epävarmempi on vastaajan työtilanne ja alhaisemmat vastaajan tulot ovat.

Vastaajista kaksi kolmasosaa (65 %) kertoi suhtautuvansa nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa vähintään jossain määrin luottavaisesti. Ainoastaan kymmenen prosenttia vastaajista ei suhtaudu taloudelliseen tilanteeseensa lainkaan luottavaisesti ja näin ajattelevien osuus on koronakriisistä huolimatta jopa laskenut viime vuoteen verrattuna. 

 

Yleinen taloudellinen taantuma pelottaa suomalaisia

Vaikka suomalaiset eivät kanna huolta henkilökohtaisesta taloudestaan, on huoli yleisestä taloustilanteesta kasvanut selvästi koronakriisin myötä. Vielä maaliskuussa suomalaisten huolet taantumasta olivat laskusuunnassa edellisvuoteen verrattuna. Huhtikuussa koronakriisin vaikutus on kuitenkin jo nähtävissä: Nyt 65 % suomalaisista on vähintään jossain määrin huolissaan taloudellisesta laskusuhdanteesta kun kuukautta aiemmin vastaava luku oli 53 %.

Vaikka huolet ovat kääntyneet nousuun, on huolestuneiden osuus edelleen yllättävän matalalla tasolla, kun sitä peilaa ekonomistien ja tutkimuslaitosten ennusteisiin Suomen tämän vuoden talouskehityksestä. 

Suomalaiset kohtaavat koronan talousvaikutukset heikoin puskurein

Suomalaisten suurin taloudellinen huolenaihe on, että varaa odottamattomiin menoihin ei ole. Jopa 40 prosenttia suomalaista kantaa huolta oman taloutensa valmiudesta odottamattomiin menoihin. Huoli omasta varautumisesta koskettaa tasaisesti kaikkia ikäluokkia ja eri alueita. Korkeat tulot tai parempi työmarkkina-asemakaan eivät poista huolta odottamattomista menoista, sillä myös korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvista (yli 54 000 € vuodessa ansaitsevat) yli neljännes ja toimihenkilöistä/asiantuntijoista 35 prosenttia on huolissaan siitä, ettei heillä ei ole varaa odottamattomiin menoihin.

Huolestuttavaa on myös, että yli puolet vastaajista (54 %) kertoo olevansa vähintään jossain määrin säännöllisesti huolissaan tuloistaan, jonka lisäksi runsas puolet kertoo olevansa säännöllisesti huolissaan siitä, riittävätkö heidän tulonsa kattamaan kulunsa. Kun katsotaan suomalaisten pääasiallisia taloushuolia ja huonompiin taloudellisiin aikoihin varautumisen puutetta, on yllättävää, että koronakriisi ei ole lisännyt suomalaisten huolta omasta taloudestaan ja pärjäämisestään tulevina aikoina.

Koronakriisin vaikutukset näkyvät jo työtilanteessa

Vaikka koronakriisi ei koko väestön tasolla ole vielä ehtinyt juurikaan vaikuttaa vastaajien omaan taloudelliseen tilanteeseen, noussutta huolta taloudellisesta laskusuhdanteesta lienee lietsonut lisääntynyt epävarmuus työmarkkinoilla. Jopa kolmannes työssäkäyvistä vastaajista raportoi koronavirusepidemian vaikuttaneen omaan työtilanteeseensa tai työsuhteensa vakauteen lomautuksen, irtisanomisen tai näiden uhan muodossa.

Koronaepidemian työmarkkinoita horjuttavasta vaikutuksesta huolimatta kahdella kolmasosalla työ on toistaiseksi säästynyt epidemian vaikutuksilta. Vastaajan asema työmarkkinoilla vaikuttaa siihen, miten tilanne heidän työsuhteisiinsa on iskenyt. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevat kertovat muita useammin negatiivisista vaikutuksista. Koronan tuomat negatiiviset vaikutukset näkyvät erityisesti nuorimpien, 18-24-vuotiaiden, sekä pienituloisimpien (alle 26 000 € vuodessa ansaitsevat) kohdalla, sillä heistä enää puolet on säästynyt epidemian vaikutuksilta työhönsä.

Kokonaisuudessaan suomalaisten taloudellinen mielenrauha ja suhtautuminen omaan talouteen on pysynyt hyvin stabiilina jo vuodesta 2018 lähtien, eikä koronakriisillä ole suuressa kuvassa vielä ollut näihin vaikutusta. Yllättävää onkin, kuinka vähän yleinen taloustilanne ja taloudellisten puskurien heikkous vaikuttavat ihmisten mielenrauhaan. Koronatilanteen myötä lomautukset, irtisanomiset ja sitä kautta tulojen vähentyminen tulevat olemaan todellisuutta vielä nykyistä useammalle suomalaiselle, jolloin taloudellisen puskurin merkitys ja tarve korostuvat.



Ekonomistin kommentti

Taloudellisen mielenrauhan kannalta ydinkysymys on, miten pian palaamme normaaliin tilaan, kommentoi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Lue lisää



Lataa koko raportti

Haluatko lukea lisää suomalaisten taloudelliseta mielenrauhasta? Lataa koko raportti itsellesi alta.

Lataa vuoden 2020 erityiskatsaus >
Lataa vuoden 2019 raportti >
Lataa vuoden 2018 raportti >

Katso myös nämä