Pohjoismaalaiset huolehtivat nyt ennätyksellisen paljon taloudestaan, kun tarkastellaan säännöllistä huolehtimista tuloista, kulutuksesta, varallisuudesta ja veloista. Huoli on kasvanut jokaisessa Pohjoismaassa. Ruotsalaiset ovat nousseet suomalaisten rinnalle Pohjolan huolestuneimpana kansana. Vähiten taloudellisia huolia on tanskalaisilla.
Eniten säännöllistä huolta kaikissa Pohjoismaissa ihmisille aiheuttavat omat tulot ja kulutus, joista useampi kuin joka neljäs pohjoismaalainen on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin YouGovilla teettämästä vuotuisesta Taloudellinen mielenrauha 2023 -kyselytutkimuksesta.
Yhä useampi pohjoismaalainen on myös vähintään viikoittain huolissaan rahojensa riittävyydestä. Ruotsissa rahojensa riittävyydestä huolehtivien määrä on lisääntynyt eniten. Vuonna 2018 harvempi kuin joka kuudes (13 %) ruotsalainen murehti asiaa viikoittain, kun tänä vuonna jo lähes joka neljäs (23 %). Suomi on pitänyt tällä mittarilla kärkipaikkaa koko mittaushistorian ajan vuodesta 2018. Noin joka kolmas (32 %) suomalainen pohtii rahojensa riittävyyttä ainakin kerran viikossa.
”Arjen kustannusten kasvu puhutti jo viime vuonna. Nyt se on realisoitunut inflaation, energian hintojen ja korkojen nousun myötä. Niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa se näkyy lisääntyneenä tai korkealla pysyneenä huolena arjen raha-asioista. Ruotsin ja Norjan kruunujen heikentyminen on varmasti myös vaikuttanut kuluttajien taloudelliseen mielenrauhaan”, sanoo Danske Bankin Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan vt. johtaja Janne Lassila.
Huoli pitkän aikavälin velasta kuten asuntolainoista on myös noussut kaikissa Pohjoismaissa. Viime vuonna alkanut nousu on ollut erityisen voimakasta Ruotsissa ja Norjassa. Molemmissa maissa 21 prosenttia vastaajista on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan pitkän aikavälin veloistaan, kun aiempina vuosina suuresti huolestuneiden määrä on vaihdellut 11–15 prosentin välillä.
Suomalaisten kolme suurinta taloushuolta pysyneet muuttumattomina
Suomalaisia vastaajia pyydettiin kyselyssä nimeämään myös kolme suurinta taloushuoltaan. Suurin huoli on se, että ei ole varaa odottamattomiin menoihin (39 %). Toiseksi yleisin huoli on, että ei voi elää haluamansa kaltaista elämää (30 %) ja kolmanneksi yleisin se, että eläke ei tule olemaan riittävä (28 %).
Kärkihuolet ovat pysyneet lähes muuttumattomina vuodesta 2018 lähtien. Noin joka kuudes (13 %) suomalaisista kokee, että heillä ei ole taloudellisia huolia.
”Koronakriisin aikana kertyneet säästöt ovat auttaneet suomalaisia ylläpitämään elintasoaan, vaikka hinnat ovat nousseet. Samaan aikaan säästämisaste on laskenut historiallisen alas. Keinoja oman talouden tasapainottamiseksi tarvitaan, jotta puskureita saadaan jälleen kerrytettyä. Se lisää mielenrauhaa odottamattomien menojen kohdatessa, mutta mahdollistaa myös unelmien toteuttamisen jatkossa”, Lassila muistuttaa.
Tietoa tutkimuksesta
Danske Bank on tehnyt Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksia vuodesta 2018 asti. Tällä kertaa kyselytutkimukseen vastasi 3021 suomalaista ja kaikissa Pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä 6043. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin 24.2.–10.3.2023. Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta.Taloudellisen mielenrauhan tasoa seurataan vuosittain Pohjoismaissa Danske Bankin kehittämän indeksin avulla. Taloudellisen mielenrauhan indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä.
