Joka kolmas asuntovelallinen (34 %) selviäisi korkeintaan kaksi kuukautta, jos tulot loppuisivat kokonaan. Tämä käy ilmi Danske Bankin teettämästä Asuntolainapulssi-kyselytutkimuksesta.
Osuus on noussut helmikuusta, jolloin asuntovelallisista 29 prosenttia olisi selvinnyt lainanlyhennyksistä ja muista pakollisista menoista korkeintaan kaksi kuukautta.
”Kun hinnat ovat nousseet, on moni kotitalous vähentänyt kulutustaan ja käyttänyt säästöjä. Kodeissa kannattaakin nyt tarkastella talouden kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Laina-ajan pidentäminen tänään voi auttaa säästämään mukavan potin myöhempiä yllättäviä menoja, isompaa hankintaa tai vaikka eläköitymistä varten”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Kyselytutkimuksen mukaan nuorilla asuntovelallisista on hieman koko väestöä vahvemmat puskurit. 18–29-vuotiaista asuntovelallisista korkeintaan kaksi kuukautta selviäisi joka viides (20 %) vastaaja. 50–59-vuotiaista yli kaksi kuukautta selviäisi joka kolmas (33 %).
”Viimeinen vuosi on osoittanut, miksi taloudellista puskuria tarvitaan. Yllätykset eivät aina ole henkilökohtaisia vaan voivat koskettaa koko Suomea esimerkiksi nousseena energian hintana. Puskurirahasto on alku taloudellisen mielenrauhan rakentamiseen”, sanoo Takala.
Danske Bank suosittelee neljän kuukauden menoja vastaavan puskurin säästämistä esimerkiksi Turvatilille. Käyttötilillä kannattaa säilyttää vain kuukauden käyttörahat.
Danske Bankin Asuntolainapulssista ilmenee myös, että suunnitelmat lyhennysvapaiden ja laina-ajan pidennysten hakemiseen ovat käytännössä ennallaan.
”Suomalaiset asuntovelalliset ovat sopeutuneet kohonneeseen korkotasoon hyvin. Kulutusta on nollakorkojen jälkeen selkeästi sopeutettu vastaamaan paremmin nykytilannetta nousseiden kustannusten vuoksi. Korkojen noususta ja inflaatiosta huolimatta pankit ja asuntovelalliset ovat mitoittaneet lainat hyvin kestämään myös talouden turbulenssia”, sanoo Takala.
Kyselytutkimuksesta
