Pohjoismaiset startupit pyrkivät entistä useammin vastuulliseen liiketoimintaan, kertoo Danske Bankin tekemä vertailu. Tutkimme pohjoismaisten Impact- tai vaikuttavuusyritysten kehittymistä vuodesta 2018 lähtien State of Nordic Impact -raportissa. Vain neljässä vuodessa yritysten määrä on kasvanut 317:sta (2018) tämän vuoden tutkimuksessa mukana oleviin 1230 kappaleeseen.
– Tutkimuksessamme määrittelemme vaikuttavuusyrityksiksi yhtiöt, joiden liiketoiminnan keskiössä on yksi tai useampia YK:n kestävän kehityksen 17 periaatteesta. Nämä yritykset pyrkivät liiketoiminnallisten tavoitteiden lisäksi kestävään kasvuun, parantamaan yhteiskunnan toimivuutta tai edistämään ympäristötavoitteita, kertoo Danske Bankin pohjoismaisesta kasvuyritysliiketoiminnasta vastaava johtaja Teppo Havo.
Vaikuttavuusyrityskentän toimintaa ja kehitystä analysoitaessa yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä on yritysten keräämän rahoituksen määrä. Pohjoismaisessa tarkastelussa vaikuttavuusyrityksiin kohdennettujen vuotuisten pääomasijoitusten määrä on 16-kertaistunut vuodesta 2015 lähtien, ja kokonaisuudessaan vuonna 2020 sijoituksia tehtiin jo noin 1,6 miljardilla eurolla. Vertailuun voidaan nostaa esimerkiksi se, että vuosi 2020 oli suomalaisille startupeille historiallisen hyvä sijoituskierrosten yhteiskoon kasvaessa yli 951 miljoonaan euroon.
Myös kansainvälisessä tarkastelussa Pohjoismaat nousevat vahvasti esille. Peräti 34 prosenttia Pohjoismaissa toteutetusta pääomarahoituksesta kohdentuu yrityksiin, jotka tutkimuksessa on määritelty vaikuttavuusyrityksiksi. Vastaava taso Euroopassa on noin 17 prosenttia, Yhdysvalloissa 9 prosenttia ja Aasiassa vain noin 5 prosenttia
– Pohjoismaisesta näkökulmasta sijoittajien kiinnostus vaikuttavuusyrityksiin heijastaa paitsi laajempaa yhteiskunnallisten painotusten muutosta, myös laajassa mitassa vaikuttavuusyritysten nopeaa liiketoiminnallista kehitystä. Entistä useampi vaikuttavuusyritys operoi tyypillisten teknologiastartupien tapaan selkeillä SaaS-, tilaus- tai alustapohjaisilla liiketoimintamalleilla. Niiden toiminnan ja tuloksellisuuden seuraaminen on siis pääomasijoittajille tuttua, mikä helpottaa sijoituspäätösten tekemistä, toteaa Havo.
Pohjoismaiden välisessä vertailussa Ruotsi on selkeä edelläkävijä. Akkuteknologiayritys Northvoltin investointihanke kasvattaa vuositason lukuja vuosina 2019 ja 2020, mutta ilman sitäkin ruotsalaiset vaikuttavuusyritykset keräävät peräti 43 prosenttia ruotsalaisten startupien keräämästä rahoituksesta. kaikista pohjoismaisista segmenttiin kohdistuvista sijoituksista ja norjalaiset 30 prosenttia. Molemmissa maissa nimenomaan energiateknologiayritykset ovat merkittäviä suurien pääomakierrosten kerääjiä. Tanskassa vaikuttavuusstartupien osuus kerätystä rahoituksesta on noin 19 prosenttia ja Suomessa 18 prosenttia. Suomessa vaikuttavuusstartupien osuus on kuitenkin jatkuvassa kasvussa.
Vastuullisuus liiketoiminnan keskiössä heti alusta alkaen
Vaikka sekä vaikuttavuusyritysten kokonaismäärä, että niihin kohdennetut sijoitukset ovat kasvaneet vauhdilla, varsinainen startup-kenttää koskettava muutos tapahtuu syvemmällä tasolla. Yhä useampi aloittava yritys huomioi vastuullisuus- ja kestävyysasiat jo perustamisvaiheessa, oli kyse mistä tahansa toimialasta.
– Uskon, että nämä yritykset ovat rakentamassa itselleen merkittävää kilpailuetua. Erityisesti tämä korostuu verrattaessa tilannetta vakiintuneempien toimijoiden haasteisiin, joita kohdataan sovitettaessa olemassa olevaa liiketoimintaa ESG-vaateisiin ja asiakkaiden muuttuviin toiveisiin. Vastuullisuuden integrointi liiketoiminnan ytimeen yhdistettynä startupeille tyypilliseen nopeaan kasvuun tarjoaa pohjan laajemman asiakaskohderyhmän tavoittamiseen sekä monipuolisempaan, kestävyysaspektit huomioivaan hinnoitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii vaikkapa käytettyjen älypuhelimien markkinaa rakentava Swappie, joka on integroinut kestävyysajattelun liiketoimintamalliinsa ensi metreiltä lähtien ja kasvaessaan luo merkittävää ympäristövaikutusta pidentämällä yksittäisen älypuhelimen käyttöikää tuntuvasti, Havo kertoo.
Havon mukaan näyttää siltä, että vaikuttavuusstartupit ja -sijoittaminen ovat muuttumassa valtavirraksi.
– Iso kysymys on, tarvitseeko meidän muutaman vuoden kuluttua etsiä kasvuyrityskentästä enää vaikuttavuusyrityksiä tai erikoistuneita vaikuttavuussijoittajia – jos muutos jatkuu, merkittävä osa aloittavista yrityksistä sitoo itsensä kestäviin liiketoimintamalleihin ensimmäisestä askeleesta lähtien ja vaikuttavuus on luonnollinen osa pääomasijoittajien toimintaa.
Danske Bankin State of Nordic Impact Report: https://hello.plus-impact.io/impactreport2021/
