Koronakriisin jälkeen avautuvat taloudet nostavat myös suomalaisyritysten näkymiä. Deltavariantti nostaa riskitasoa jatkon osalta, mutta vaikuttaa siltä, ettei laajempiin rajoitustoimiin ole tarvetta. Kiinan talouden haasteet ja kohonnut inflaatio ovat muita merkittäviä riskitekijöitä, mutta niitä pystytään helpottamaan talouspolitiikan keinoin.

Rokotusten edetessä yhteiskuntaa on saatu avattua, ja iso osa palvelualoistakin on päässyt mukaan elpymiseen. Rakentaminen pysyttelee kokonaisuutena melko vakaana. Vientiyritysten tilauskirjat ovat paisuneet. Lähinnä tapahtuma- ja matkailualat kärisivät edelleen merkittävästi koronasta.

– Vientiteollisuuden näkymät ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Tammi-heinäkuussa yhteenlaskettu tavaraviennin arvo nousi 15,2 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Ennustamme Suomen viennin volyymin kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna. Kansainvälisen kysynnän voimistuessa ennakoimme Suomen viennin nousevan lisää 2022, ja kasvun kiihtyvän jopa 6,5 prosenttiin. Osa viennin kasvusta tulee tosin yksittäisistä suurtoimituksista, kuten kuluvan vuoden lopulla tehtävästä Costa Toscana -laivatoimituksesta. Lähivuosina maailmanlaajuinen elvytys, kuten EU:n elpymisrahasto ja Yhdysvaltojen infrastruktuurin elvytyspaketti, tukevat vientikysyntää, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Investoinnit ovat kehittyneet kehnosti viime vuosina. Luisu alaspäin alkoi jo ennen koronakriisiä vuonna 2019.

– Lähitulevaisuus näyttää valoisammalta. Teollisuuden käyttöaste on noussut lähelle historiallista maksimitasoa, joten ennustamme teollisten investointien kasvavan vuosina 2021-2022, kun vientikysyntä pysyy vahvana ja tuotantoa kannattaa lisätä.

Vauhdikas kasvu nostaa kustannuspaineita

Inflaatio on kiihtynyt Suomessakin, mutta suurempia nousuja on nähty Yhdysvalloissa ja Saksassa. Inflaation nousu on ollut suurelta osin tilapäistä myös liittyen vuoden 2020 heikkoon vertailuajankohtaan.

– Talouden elpymiseen liittyvä raaka-aineiden kallistuminen on yksi keskeinen tekijä inflaation taustalla. Viime viikkoina monien raaka-aineiden hintojen nousu näyttää jo tasaantuneen. Talouksien ripeästi tapahtunut elpyminen yhdistettynä finanssipoliittiseen elvytykseen ja poikkeukselliseen rahapolitiikkaan on kuitenkin kiihdyttänyt keskustelua inflaation uhasta. Talouskasvun aikaansaama työmarkkinoiden kiristyminen voisi nostaa työvoimakustannuksia, mikä lisäisi inflaatiopaineita lähivuosina. Tämä voisi myös nostaa korkoja odotettua nopeammin, Kuoppamäki sanoo.

Keskeinen tekijä jatkossa on palkkakehitys, joka voi vetää inflaation laajempaan nousuun.

– Laajaan hintojen nousukierteeseen on vielä matkaa, ja se todennäköisesti vaatisi nykyistä isompia palkkojen nousupaineita. Taloudet käyvät edelleen vajaateholla, mikä osaltaan torjuu palkannostopaineita. Syksyllä ja talvella käytävät työmarkkinaneuvottelut ovat keskeisessä roolissa Suomen talouden hintakilpailukyvyn turvaamisessa ja talouden ylikuumenemisen välttämisessä.

– Saksassa ja Ruotsissa palkkainflaatio näyttäisi voimassa olevien sopimusten puitteissa jäävän maltilliseksi. Euron valuuttakurssi saattaa heikentyä keskeisten kauppakumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, valuuttojen suhteen, koska korot nousevat euroalueella hitaammin. Heikompi euro tukisi kilpailukykyä, mutta sen varaan ei voi liikaa laskea, eli tarvitsemme myös kustannusmalttia ja reaalista kilpailukykyä.