Varsinainen murros vie aikaa, mutta vedyn esiinmarssi tulee varmasti näkymään ja muuttamaan perinteisiä normeja ja yritysten toimintatapoja. Ajurina kehityksessä on tuulivoiman määrän raju kasvu. Vielä kymmenen vuotta sitten kotimaassa käytetystä sähköstä alle 1 prosentti oli tuulivoimalla tuotettua, kun nyt liikutaan jo 15 prosentin tuntumassa. Määrä kasvaa nopeasti ja on ennakoitu, että 10 vuoden päästä jo yli kolmannes sähköntuotannosta on tuulivoimalla tuotettua. Kasvuvauhti sen kuin kiihtyy – joidenkin ennusteiden valossa jopa eksponentiaalisella kasvukäyrällä.

Mikäli emme keksi uusia tapoja ylimääräsähkön varastointiin, tai sen muuttamiseksi toiseen energiamuotoon, vastassa saattaa olla tuulivoiman ylituotanto. Tässä juuri piilee vedyn hienous. Se on jaksollisen järjestelmän pienin alkuaine ja hyvin reaktiivinen epämetalli, josta voidaan rakentaa suhteellisen yksinkertaisesti lukemattomia yhdisteitä, polttaa sellaisenaan vesihöyryksi tai käyttää teollisissa prosesseissa katalyyttina vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että vedystä on varsin moneksi. Vetyä voidaan ajatella lego-palikkana, jonka avulla voidaan kemian prosesseissa luoda jos jonkinmoisia lopputuotteita – ja vielä päästöttömästi.

Ei helppoa ratkaisua

Kansallinen tukipolitiikka on edesauttanut tuulivoiman tuotannon huiman kasvun. Myös vetyinvestointien rahoitus tulee vaatimaan oman tukikehikkonsa. Helmikuussa 2023 valtioneuvosto julkisti vetyä koskevan periaatepäätöksen, jossa määritellään kansalliset vetyyn liittyvät tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Sen mukaan Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Mielenkiintoista on nähdä, miten uusi tuleva hallitus osaa hyödyntää vetyinvestointien tarjoamat mahdollisuudet. Ehkä tässä on keino, jolla valtion velka saadaan joskus vielä maksettua pois.

Rahoittajan haasteena on ymmärtää, miten nämä hankkeet tulevat sijoittumaan aikajanalla ja mitkä niistä tuottavat kassavirtaa ja ovat kannattavia lähivuosien kuluessa. Jos perinteinen teollinen prosessi on investointina haastava, tuo kemiallinen prosessi siihen vielä lisähaasteita. Varsinkin kun puhutaan alkuaineesta, joka on helposti räjähtävä, voimakas kaasu. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna siirtymäajan tukikehikko lisäisi merkittävästi vieraanpääoman rahoittajien kykyä osallistua tuleviin investointeihin ja kiihdyttäisi Suomelle tärkeän energiamurroksen läpivientiä.