Tilastokeskuksen kuluttajien tunnelmia mittaava luottamusindikaattori oli maalikuussa -7,1. Helmikuussa lukema oli -4,5 ja indikaattorin keskiarvo on -1,7, joten luottamus on keskimääräistä matalammalla. Luottamusindikaattorin osatekijöistä kuluttajien odotukset oman talouden lähitulevaisuudesta jopa kohenivat, mutta näkemys Suomen talouden tilasta heikkeni. Huoli työttömyydestä paisui heikoimpiin lukemiin sitten kevään 2016. Alkuvuoden hyvä työllisyystilanne ja nousevat palkat todennäköisesti tukivat kuluttajien luottamusta, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannetiedustelun mukaan yritysten luottamusmittarit heikkenivät selvästi maaliskuussa. Etenkin palvelualojen luottamus putosi merkittävästi lukemaan -6, joka on heikoin sitten vuoden 2014. Teollisuusyritysten arvio tilauskannasta pysyi melko hyvällä tasolla.
Valtaosa sekä Tilastokeskuksen että EK:n kyselyiden vastauksista kerättiin ennen maaliskuun 13. päivää eli ennen hallituksen koronaviruspandemiaan liittyviä rajuja rajoitustoimia. Luottamusmittareista ei siis voi nähdä koronakriisin aiheuttaman iskun syvyyttä, vain suunnan heikompaan. Tilastokeskus ilmoittaa julkaisevansa varsinaista kyselytietoa pandemian talousvaikutuksista huhtikuun aikana. Kuoppamäki odottaa luottamuksen talouteen heikkenevän rajusti.
Danske Bank on tänään julkaissut Nordic Outlook -raportin, joka sisältää myös päivitetyn ennusteen Suomen taloudelle. Ennusteen mukaan Suomen BKT:n odotetaan supistuvan neljä prosenttia ja lomautusten arvioidaan paisuvan 300 000 hengellä tänä vuonna, mikäli kriisi jää lyhyeksi ja talous pääsee hieman toipumaan toisella vuosipuoliskolla. Ensi vuonna talous voi jo toipua monilta osin. Kriisi on poikkeuksellinen ja epävarmuus tietenkin suurta.
