Kokonaisuutena kuluttajien arvio sekä Suomen taloudesta että omasta taloudesta on tavallista valoisampi ja kuukausittaiset vaihtelut ovat normaaleja. Kuluttajien odotukset työttömyydestä säilyivät hyvin optimistisina. Asunnonostoaikeissa trendi on ollut ylöspäin tänä vuonna, vaikka syyskuussa tuli pieni lasku.

Yksityisen kulutuksen kasvu on ollut Suomen talouskasvun tärkeä ajuri viime aikoina. Kuluttajien hurja optimismi kuukaudesta toiseen sekä kaupan ja palveluiden korkea luottamus puolella viittaavat yksityisen kulutuksen kasvun jatkumiseen kolmannella neljänneksellä 2017. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki muistuttaa kuitenkin kulutuksen nousseen osin velkarahalla ja säästämisaste on laskenut. Ilman lisävelkaa kulutuksen kasvu hidastuu hieman, vaikka kuluttajien tilanne kohentuukin talouskasvun, työllisyyden ja palkkojen nousun myötä.

Yritysten luottamus pysyi syyskuussa Elinkeinoelämän keskusliiton tiedotteen mukaan likimain ennallaan. Teollisuuden luottamus nousi lukemaan 10 oltuaan heinäkuussa 10. Lukemat ylittää selvästi historiallisen keskiarvon (1) ja kapasiteetin käyttöaste oli edelleen nousussa. Kapasiteetin käyttöaste on nyt korkeimmillaan sitten tammikuun 2008, mikä pääekonomisti Kuoppamäen mukaan viittaa paisuviin investointitarpeisiin. Yritysten investoinneista tuleekin yksi vuoden 2017 keskeisistä kasvun ajureista ja hyvä tahti jatkunee myös 2018. Palveluiden ja vähittäiskaupan luottamus pysyi tavanomaista korkeammalla, mutta rakentamisen luottamus laski hieman alle tavanomaisen. Rakentamisen puolella myös rakennuslupien määrä ja muut indikaattorit viittaavat rakentamisen jatkuvan poikkeuksellisen vilkkaana, mutta nopeimman kasvuvaiheen jäävän vähitellen taakse. Kuoppamäki odottaa talouskasvun ja luottamuksen nousun nostavan myös työllisyyttä lisää lähikuukausina, mikä tulee edelleen kotimaista kysyntää. 

 

Lähteet:
http://tilastokeskus.fi/til/kbar/2017/09/kbar_2017_09_2017-09-27_tie_001_fi.html
https://ek.fi/wp-content/uploads/Luottamusindikaattori201709b.pdf
Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.