Suomalaiset ovat pohjoismaiden pessimistisimpiä arvioidessaan oman henkilökohtaisen sekä kotimaansa talouden nykytilaa, ilmenee TNS Sifo Prosperan Danske Bankin toimeksiannosta teettämästä kyselyssä. Kyselyyn vastasi 4 153 pohjoismaalaista, joista 1 000 suomalaisia.

Suomalaisista vain 56 prosenttia arvioi oman taloutensa olevan hyvässä kunnossa, kun taas niin ruotsalaisista, norjalaisista kuin tanskalaisistakin lähes 80 prosenttia kertoi oman taloutensa olevan hyvissä kantimissa.

Suomalaiset näkivät myös oman taloutensa tulevaisuuden synkempänä kuin pohjoismaiset verrokkinsa. Kun vastaajilta kysyttiin, miten he arvioivat oman taloustilanteensa kehittyvän seuraavan vuoden aikana, suomalaisista vain hieman reilu neljännes (27 %) uskoi tilanteensa parantuvan. Norjalaisissa oli vain jonkin verran enemmän optimisteja kuin suomalaisissa (31 %), mutta tanskalaisista 37 prosenttia ja ruotsalaisista peräti 39 prosenttia uskoi oman taloutensa vahvistumiseen.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan Pohjoismaissa saadaan juuri nyt nauttia ostovoiman noususta, ennätyksellisen alhaisista koroista ja työllisyyden parantumisesta.

”Työllisyys on parantunut ja reaalipalkat nousevat voimakkaasti Pohjoismaissa. Yksityistalouksien tila on parantunut yleisesti, ja monet pohjoismaiset kotitaloudet ovat viime aikojen noususuhdanteen aikana säästäneet parantaakseen taloustilannettaan”, Kuoppamäki selittää.

”Suomi on kuitenkin joutunut kärsimään kaikkia neljää maata yhtä aikaa koskettaneen globaalin kriisin lisäksi Nokian ja paperiteollisuuden suurista ongelmista, Venäjän kriisistä ja kilpailukykyongelmista. Suomella on siis haasteita, joiden vuoksi täällä ei ole nähty finanssikriisin jälkeen samanlaista noususuhdannetta kuin muissa Pohjoismaissa”, Kuoppamäki toteaa.

79 prosenttia pitää Suomen taloustilannetta heikkona

Kyselytutkimuksessa kysyttiin myös pohjoismaalaisten näkemyksiä kotimaidensa taloustilanteesta. Erityisesti norjalaiset (72 %) pitivät maansa talouden tilaa tällä hetkellä hyvänä. Tanskalaisista 64 prosenttia ja ruotsalaisista 60 prosenttia arvioi kotimaansa talouden hyväksi. Suomessa näkemys oli paljon pessimistisempi, kun vain 12 prosenttia arvioi Suomen talouden olevan hyvässä kunnossa, kun taas heikkona tilannetta piti peräti 79 prosenttia.

”Tanskan, Ruotsin ja Norjan taloudet ovat yleensä ottaen vahvoja. Ne kuuluvat niiden harvojen maailman maiden joukkoon, joilla on yhä kaikkein korkein luottoluokitus. Niiden vaihtotaseiden ylijäämät ovat suuria, talous kasvaa ja työllisyys paranee. Lisäksi niissä on korkea elintaso. Se näkyy myös kyselyn vastauksista”, Pasi Kuoppamäki toteaa.

Maailman talouden epävarmuus heijastuu kuitenkin pohjoismaalaisten tulevaisuuden odotuksiin. Kyselyn toteutuksen aikaan lokakuun lopussa Tanskaa lukuun ottamatta kaikissa maissa oli enemmän niitä, jotka arvioivat kotimaansa talouden ennemmin heikentyvän kuin vahvistuvan tulevan vuoden aikana.

Pasi Kuoppamäki muistuttaa, että täyteen synkkyyteen ei kuitenkaan kannata vaipua, sillä valonpilkahduksia on jo nähty kotimaisen kysynnän osalta ja jatkossa viennin edellytysten pitäisi parantua. Lisäksi myös Tilastokeskuksen julkaisemassa vuoden viimeisessä Kuluttajabarometrissa usko Suomen talouteen oli nousussa.

”Suomella on suuria haasteita, jotka on ratkaistava, mutta siinä on kuitenkin päästy jo hyvään alkuun. Kilpailukykysopimus alkaa hiljalleen vaikuttaa, ja kun samaan aikaan palkkataso kilpailijamaissa nousee, Suomen suhteellinen asema paranee ja viennillä on viimein mahdollisuuksia piristyä”, Kuoppamäki kiteyttää.

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715

Tutkimusmateriaali