Toisen aallon vaikutukset yritystoimintaan muistuttavat pitkälti keväällä koettuja, eli merkittäviä vaikutuksia nähdään lähikontaktia edellyttävässä palveluliiketoiminnassa. Ravintolat saavat olla auki, mutta aukioloaikoja ja asiakaspaikkoja on rajoitettu. Myös minimaaliseksi jäänyt matkailu rajojen yli näkyy ravintoloiden liikevaihdossa. Pohjois-Suomen hiihtomatkailu kärsi koronan ensimmäisestä aallosta vasta kevätkaudella, mutta nyt toinen aalto iskee koko sesonkiin. Kotimaiset matkailijat onneksi täyttävät ison osan Lapin majoituskapasiteetista.
Kevättä enemmän koronakriisin vaikutukset näkyvät nyt teollisuudessa sekä rakentamisessa, joissa aiemmin vahva tilauskanta on supistunut vanhojen projektien edetessä ja uusien tilauksien pysyessä vaatimattomina. Suomalaiset yritykset yleisesti ovat luultavasti oppineet keväästä, ja etätyöt sujuvat hyvin. Yritysten tunnelmat ovat syksyn aikana laskeneet kesän toiveikkaista lukemista, mutta luottamus tulevaan on silti selvästi kevättä paremmalla tasolla. Tuotannollisilla yrityksillä on melko runsaasti kapasiteettia ja siten investointiaikeet vähentyneet.
Yrityksissä on opittu elämään epävarmuuden kanssa
Heikosta suhdannetilanteesta huolimatta yritykset pyrkivät pitämään kiinni henkilöstöstään. Aikeet työllistää lisää henkilöstöä ovat viime vuotista matalammalla tasolla, mutta avoimia työpaikkoja on Suomessa edelleen melko runsaasti ja monet yritykset kertovat osaavan työvoiman puutteesta. Lomautusten määrä on laskenut huomattavasti, mutta lomautettuja on silti kaikkiaan lähes 40 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä. Lomautettuja on paljon ravintola-alalla, liikenteessä ja myös teollisuudessa. Syksyn aikana rakennusalan lomautukset ovat lisääntyneet aavistuksen.
Positiivista on se, että vaikka tilanne Suomessa on epävarma ja talouskasvu alenee selvästi, Suomen yrittäjien barometri kertoo kasvamaan pyrkivien yritysten osuuden pysyneen liki ennallaan. Liiketoiminnan puolella panostetaan aikaisempaa enemmän digitaalisiin kanaviin. Digitaalisuus nähdään aikaisempaa tärkeämpänä, mutta rahaa investointeihin käytetään toistaiseksi säästeliäästi. Yritykset ovat pyrkineet varmistamaan rahoituksen saatavuuden tyypillisesti hakemalla pankkilainaa. Yritysten kassavarat ovat samalla keskimäärin kasvaneet, mutta monet kokevat liiketoiminnan hiljenemisen aiheuttavan maksuvaikeuksiakin.
Rokotteen odotetaan vaikuttavan monin tavoin elvyttävästi
Toimivan rokotteen tulo massajakeluun muuttaa tilannetta huomattavasti, mutta sitä saadaan odotella vasta 2021 kuluessa. Rokote mahdollista ihmisten vapaamman liikkuvuuden ja kohentaa koronasta eniten kärsineiden palvelualan yritysten näkymiä. Samalla rahaa siirtyy kaupan myynnistä ja videopeleistä matkailuun ja palveluihin, eli jotkin keväällä koronakriisin aiheuttamista kulutuskäyttäytymisen muutoksista hyötyneet yritykset voivat menettää myyntiä. Koko talouden kannalta rokotteen saaminen käyttöön on ehdottoman hyvä uutinen ja vähentää epävarmuutta elpymisen tieltä. Yritykset voivat myös suunnitella investointeja suuremmalla luottamuksella talouskasvun jatkumiseen.
