Siirry sisältöön

Blogi: Vastuullinen vai vastuuton?

Vastuullisuustyö hiipii agendalle kaikenkokoisissa yrityksissä. Miksi tältä teemalta on enää vaikea välttyä, Danske Bankin Suomen Yritysasiakkaat-liiketoiminnasta vastaava johtaja Elina Fogelholm kirjoittaa blogissaan.

Ilmastonmuutos näkyy tänä kesänä arjessamme helteinä ja ukkosmyrskyinä. Taloudessa pohditaan tuhohyönteisten leviämistä pohjoisiin havumetsiimme, mutta toisaalta rakenteilla on yhä tehokkaampia tuulivoimaloita ja yritysten autokannat sähköistyvät kovaa vauhtia. Innovatiivisissa yrityksissä kehitellään täysin uudenlaisia ratkaisuja, joilla on potentiaalia ratkaista energian- ja ruoantuotannon isot kysymykset tavalla, johon mikään lakimuutos yksin ei kykene.

Toisaalta meidän kaikkien odotukset yritysten, valtiovallan ja jopa yksittäisten ihmisten toiminnan vastuullisuudelle ovat kasvaneet paljon. Kuluttajamarkkinoilla toimiville yrityksille tämä paine tulee suoraan asiakaskunnasta, listatuille yrityksille myös pääomamarkkinoiden kautta. Instituutiosijoittajat ja koko ajan lisää pääomaa keräävät kestävän sijoittamisen rahastot edellyttävät sijoitussalkkuunsa pääsevältä yritykseltä yhteiskuntavastuun kantamista joka suhteessa. Osana vastuullisuusohjelmaansa suuret yritykset varmistavat myös alihankintaketjunsa toimivan vastuullisesti, mikä luo painetta toiminnan kehittämiselle myös pienemmissä yrityksissä.

Mikä on oikeasti vihreää?

Kokonaisuutena vastuullisuusteeman läpilyönti on tapahtunut niin nopeasti, että halua ja tarvetta löytää kestäviä ratkaisuja on välillä enemmän kuin osaamista niiden toteuttamiseen. Myös tulkinta, mikä on missäkin tilanteessa se ilmaston tai vaikkapa sosiaalisen vastuullisuuden kannalta paras ratkaisu, on ajoittain varsin kinkkistä. Onko parempi käyttää vanha työstökone loppuun ja siten hyödyntää sen valmistukseen kulunut energia maksimaalisesti vai vaihtaa uuteen laitteeseen, joka kuluttaa vähemmän? Jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä sähköistämällä autokanta, tarvitaan lisää akkumetalleja. Toisaalta kaivosteollisuutta vastustetaan luontoarvojen takia. Maailmalla kaivosteollisuuteen saattaa liittyä myös ihmisoikeuksia koskevia tai muita sosiaalisia ongelmia. Täydellistä ratkaisua on vaikea löytää.

Työnantajani on asettanut tavoitteen kehittää lainasalkkumme Pariisin ilmastotavoitteen mukaiseksi, jolloin pääsemme pohtimaan näitä kysymyksiä yhdessä asiakasyritystemme kanssa. Sijoitusmarkkinoilla ja suuryrityksissä on jo käytössä standardeja, joiden avulla asiaa pystyy lähestymään. Pienemmissä yrityksissä kuitenkin toimialojen ja liiketoimintamallien kirjo on niin laaja, että varmuudella luvassa on mielenkiintoisia keskusteluja ja paljon molemminpuolista oppimista.

Kokemukseni mukaan kuitenkin yrityksen yhteiskuntavastuun kehittäminen on erittäin motivoivaa tekemistä kaikille siihen osallistuville. Yritysjohtajat ovat poikkeuksetta olleet ylpeitä esitellessään yrityksensä vastuullisuusteemoja, ja myös henkilöstön motivaatio ja sitoutuminen työnantajaan kasvaa. Vaikka toimenpiteiden lopullisen vaikuttavuuden arviointi olisi hankalaa, askeleet oikeaan suuntaan palkitsevat jo itsessään.

Kirjoittaja on Danske Bankin Suomen Yritysasiakkaat-liiketoiminnasta vastaava johtaja Elina Fogelholm.

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.