Siirry sisältöön
Jaa

Blogi: Toivorikas 2021

Kuluttaja pääsee irti koronakahleesta ja etenkin palveluiden kulutus kasvaa roimasti juhannukseen mennessä. Talouden näkymät sekä maailmalla että Suomessa ovat toiveikkaat vuodelle 2021, kirjoittaa pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki blogissaan, jossa hän tarkastelee alkavaa vuotta talouden näkökulmasta.

Maailmantalouden ja siinä sivussa myös Suomen näkymät vuodelle 2021 ovat toiveikkaat. Edeltävä vuosi 2020 jää historiankirjoihin poikkeuksellisena koronaviruspandemian aiheutettua terveydellisen kriisin, mikä iski rajusti maailmantalouteen. Vielä helmikuussa 2020, ennen koronavirusepidemian puhkeamista, ennakoitiin maailmantalouden kasvun jatkuvan, joskin melko hitaana, vuonna 2020. Kauppasota oli suurin murhe maailmantaloudessa ja koronavirus riehui lähinnä Kiinassa. Tilannekuva muuttui rajusti synkemmäksi maaliskuussa, kun virustartunnat levisivät nopeasti maailmalla. Koronaviruspandemian aiheuttama maailmantalouden taantuma on syvin sitten 1930-luvun Suuren laman. Pahin taantumajakso jäi keväällä tosin lyhyeksi, mutta kesän ripeän elpymisjakson jälkeen maailmantalous hidastuu jälleen koronaviruksen toisen aallon ja sen hillintään liittyvien viranomaispäätösten rajoittaessa niin ihmisten liikkumista kuin yritysten liiketoimintaa talvella 2020–2021.

Alkuvuosi 2021 näyttää terveyden ja talouden saroilla vaikeilta. Monien palveluiden kulutus jää vajaaksi totutusta. Talouden toimintaa ei ole maailmalla kuitenkaan rajoitettu yhtä paljon kuin keväällä. Esimerkiksi tehdasteollisuus ja rakentaminen toimivat normaalimmin. Keväällä nähtyä tuotantoketjujen merkittävää katkeamista ei ole nyt tapahtunut ja kauppavirrat toimivat ilman merkittäviä häiriöitä. Suomessa ravintolat saavat pitää ovensa avoinna, mutta aukioloaikoja ja asiakaspaikkoja on toki rajoitettu. Joulukauppa näyttäisi käyneen vilkkaana. Kaupasta tosin aikaisempaa suurempi siivu on siirtynyt verkkokauppaan, osin ulkomaiseen sellaiseen.

Rokoteaurinko sulattaa koronajään keväällä

Kevätkuukaudet kesää kohti näyttävät huomattavasti paremmilta. Rokottaminen koronavirusta vastaan alkoi monissa maissa jo joulukuussa. Tapaninpäivänä liki 2 miljoonaa amerikkalaista oli jo saanut rokotteen. Useat rokotteet näyttävät testien perusteella tarjoavan vahvan suojan koronavirusta vastaan. Riskiryhmien rokottamisen jälkeen tulee väestön pääosan vuoro kehittyneissä maissa keväällä 2021. Kehitysmaissakin rokotukset pääsevät vauhtiin, koska rokotuksille löytyy kansallisten viranomaisten lisäksi tukea ja rahoitusta esimerkiksi Maailmanpankilta.

Rokotteisiin liittyy aina riskejä, itse virus voi muuttua, eikä ole varmaa, kuinka monet ottavat rokotteen heti kun se on mahdollista. Pidän silti todennäköisenä, että rokotteet ja kesäkelien tulo painavat tautitapaukset nopeasti alas. Yhteiskunnat voivat toimia tämän myötä huomattavasti normaalimmin ja juhannusta voidaan jo juhlia suuremmallakin joukolla.

Kuluttaja aktivoituu kesän myötä

Kesä 2020 osoitti, että ihmiset voivat palata ripeästi palveluiden äärelle ja talouskasvu pystyy toipumaan nopeasti. Monilla ihmisillä voi sosiaalisen eristäytyneisyyden ja koronarajoitusten jakson jälkeen olla patoutunutta tarvetta lähteä ”ihmisten ilmoille” ja matkustaa ulkomaille. Pakettimatkoista saattaa tulla pula hetkellisesti, etenkin kun lentoliikennettä on ajettu alas. Samalla ainakin tilapäisesti vähentyy tarve ostaa kotiin lisää viihde-elektroniikkaa ja suoratoistopalveluita. Remonttiaikeita kotitalouksilla oli joulukuussa 2020 edelleen runsaasti, mutta ensi talvena rautakaupan ovi ei välttämättä käy yhtä tiuhaan.

Lomautukset ja työttömyys heikentävät monien taloudellista asemaa, mutta kuluttajien valtaosalla on rahaa, sillä säästämisaste nousi kriisin aikana merkittävästi ja talletustilien saldot ovat keskimäärin kasvaneet. Palveluiden kulutus kasvaa roimasti kuluttajan päästessä irti koronakahleesta.

Digitalisaatio ja investoinnit näkyvät eri toimialoilla

Teollisuus ja rakentaminen eivät ole kärsineet koronakriisistä samalla tavalla kuin palvelualat. Kriisillä on kuitenkin myös pidempikestoisia vaikutuksia näihinkin aloihin. Digitalisaatio on mahdollistanut monille jouhevan siirtymisen etätöihin ja keinon ostaa verkkokaupasta melkein mitä vain suoraan kotiovelle. Osa näistä käytänteistä jäänee pysyviksi, mutta suora ajatustenvaihto kollegoiden kanssa näyttäisi silti olevan tärkeässä roolissa esimerkiksi innovaatioiden synnyssä, joten selkeä paluu kohti sosiaalisempaa kanssakäymistä on edessä vähintäänkin monissa uuden kehittämistä edellyttävissä työpaikoissa. Etätyö pysyy silti aikaisempaa yleisempänä tapana työskennellä, eikä uusia toimistoja rakenneta entiseen tahtiin lähivuosina.

Koronakriisi sai yritykset havahtumaan digitalisaation ja luotettavien toimitusketjujen tärkeyteen, mikä poikinee lisäinvestointeja esimerkiksi teollisuudessa komponenttien saatavuuden varmistamiseksi. Globalisaatio ei lopu, mutta toimittajaverkostot laajenevat. Taantuman aiheuttama ylikapasiteetti voi tosin vielä 2021 olla jarru uusille tuotannollisille investoinneille. Toisaalta Yhdysvalloissa on suunnitteilla massiivinen infrastruktuuri-investointien ohjelma ja EU:ssa julkiset panostukset puhtaaseen energiaan sekä digitalisaatioon nostavat investointeja lähivuosina. Yritysten investointien lisäksi kansallisvaltiot pyrkivät kasvattamaan varmuusvarastoja, mikä lisää kysyntää esimerkiksi terveydenhuollon varusteille.

Näköpiirissä olevat murheet maailmalla, markkinoilla ja meillä

Maailmantaloudessa on myös muita huolenaiheita, mutta nämäkin näyttäisivät aiheuttavan vähemmän epävarmuutta ja harmia. Brexit päätti Ison-Britannian EU-taipaleen, mutta joulukuussa laadittu sopimus turvaa kaupallisten suhteiden jatkumisen ilman vakavaa häiriötä. Yhdysvaltojen talouspolitiikan tuleva suunta on presidentinvaalien jälkeen paremmin selvillä. Tuore koronatukipaketti auttaa amerikkalaiset taloudellisesti vielä vaikeiden lähikuukausien yli. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota ei lopu, mutta sen eskalaatiota tuskin nähdään. Yhdysvallat ja EU voivat lähentyä monilla politiikan saroilla. Taloudet käyvät edelleen vajaateholla ja palkat nousevat hitaasti, joten inflaatio ei ole vielä ajankohtainen uhka ja suuret keskuspankit voivat pitää korot matalalla pitkään. Tarpeen vaatiessa keskuspankit rajoittavat ensin osto-ohjelmia ja harkitsevat vasta myöhemmin korkojen noston tarpeellisuutta.

Osakemarkkinat heijastelevat optimistista käsitystä elpymisen tahdista. Osakemarkkinat romahtivat koronakriisin ensivaiheessa, mutta kurssit kääntyivät selvään nousuun jo loppukeväällä 2020, kun terveystilanne oli vielä synkkä ja taloudet sukelsivat. Voimakas raha- ja talouspoliittinen elvytys yhdistettynä korkosijoitusten heikkoihin tuottonäkymiin sekä odotuksiin talouden elpymisestä terveystilanteen helpottaessa ovat omiaan nostamaan osakekursseja. Yritysten tuloksetkin todennäköisesti kehittyvät suotuisasti maailmantalouden elpyessä. Osakemarkkinoiden hinnoittelua ei tosin voi enää pitää halpana, sillä kurssit ovat korkealla suhteessa yritysten tuloksiin ja bruttokansantuotteeseen, mutta toistaiseksi osakkeille riittää myötätuulta.

Vaikka Suomen talouden elpymisen suhteen voi olla optimistinen lyhyellä tähtäimellä, kannattaisi maan päättäjien pian siirtää katse koronasta talouskasvun ja työllisyyden pitkän aikavälin näkymiin. Muutoin maailman avautuminen tarjoaa Suomen taloudelle vain pari vuotta kestävän pyrähdyksen irti koronakahleista, jonka jälkeen talouskasvu jää vaisuksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen aiheuttama painolasti määrää talouspolitiikan tahdin. Maailmantalouden elpyminen ja valtiollisten toimijoiden massiiviset investointipaketit tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Nyt on aika myydä ja saada tilauskirjat paksummiksi.

Talouden näkökulmasta lähtöasetelmat vuodelle 2021 ovat toiveikkaat niin maailmalla kuin Suomessa. Näissä toivorikkaissa tunnelmissa sopii päättää vuosi 2020 ja kääntää katse tulevaan. Hyvää uutta vuotta!

Kirjoittaja on Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.