Kiinteistömaailman vuodesta 1994 toimittama barometri julkaistiin täysin uudistuneena. Uusi barometri pohjaa ensimmäistä kertaa yhteistyökumppani eCraftin tekoälypohjaiseen asuntojen arvonkehitysennusteeseen, jota on rikastettu Kiinteistömaailman paikallisella markkinanäkemyksellä ja Danske Bankin ekonomistiarvioilla.
”eCraftin tekoälymallinnuksen ennustama 1 % keskimääräinen hinnannousu tulevalle vuodelle vastaa myös meidän näkemystämme. Keskiarvo muodostuu hyvin erilaisista osamarkkinoista: siinä missä kasvukeskuksiin ennakoidaan edelleen arvonnousua - Helsinki 3,7%, Turku 3,4% ja Tampere 2,5% - on monin paikoin muualla isoja haasteita hintojen laskun kanssa”, sanoo Risto Kyhälä.
Viime kuukausien korona-aika näkyy Kyhälän mukaan asuntokaupassa käsittämättömän vähän. Päinvastoin: ketju teki syyskuussa 1279 kauppaa, mitä isompaa kuukausittaista määrää saa hakea aina vuodesta 2013.
”Kauppamäärät notkahtivat keväällä, mutta kesäkuusta alkaen kauppoja on tehty normaaleilla volyymeillä, eikä myöskään hintatasoissa ole ollut merkittäviä muutoksia. Yleisestä koronapiinasta huolimatta asuntokaupassa on takana nyt jo useamman kuukauden hyvä kehitys, mistä edelleen ponnistaa, ellei uusia ennakoimattomia käänteitä tule vastaan ja talous kestää koronan”, Kyhälä sanoo.
Asuntojen paljon peräänkuulutettu kohtuuhintaisuus näyttää toteutuvan 1970-luvun asunnoissa
Tekoälypohjaisen ennusteen keskeinen havainto on se, että valtakunnalliset ja jopa yksittäisten kaupunkienkin keskimääräiset luvut kertovat vuosi vuodelta vähemmän.
”Ääripäät näyttävät vetävän arvonkehityksessä kaulaa keski-ikäisiin eli 1960-1990-luvulla rakennettuihin asuntoihin nähden. Vahvinta arvonkehitystä ennustemalli lupaa toisaalta uusille eli 2010- ja 2020-luvun asunnoille sekä toisaalta vanhimmille, ennen vuotta 1930 rakennetuille kantakaupunkien asunnoille”, eCraftin johtava data-analyytikko Tommi Vilkamo sanoo.
Kyhälä huomauttaa eriävien arvonkehitysten tarjoavan myös mahdollisuuksia. ”Nelikymppisiksi ehtineet asunnot tarjoavat monin paikoin paljon puhuttua ja peräänkuulutettua kohtuuhintaista asumista, ennusteen mukaan myös tulevaisuudessa,” Kyhälä sanoo.
”Uusien asuntojen hinnoissa tulee näkyäkin uusimpien innovaatioiden hyödyt. Yli 90 vuotta vanhoissa kantakaupunkien taloyhtiöissä ostaja pääsee puolestaan osaksi kulttuurihistorian ketjua, ja nämä taloyhtiöt ovat tyypillisesti hyvin hoidettuja arvokohteita halutuilla alueilla”, lisää Kyhälä.
Yksiöillä ylivoimaisesti vahvin arvonkehitysennuste – yhä useammat harjoittavat asuntosijoittamista
Asuntosijoitusbuumi näyttää edelleen jatkuvan muiden sijoitusten ohella suomalaisten keskuudessa. ”Se on yksi keskeisistä syistä, joka selittää yksiöiden arvonkehityksen selvää kaulaa muihin asuntotyyppeihin verrattuna,” Kyhälä toteaa.
Omakotitaloja ja rivitaloasuntoja kohtaan nähdystä viimeaikaisesta kiinnostuksesta huolimatta niiden arvonkehitys on ennusteen mukaan jatkossakin kerrostaloasuntoja vaatimattomampaa. Syytä voi hakea maan pientalokannan iästä: 30-50 vuotta sitten rakennettujen asuntojen iso suhteellinen osuus kohtuullistaa keskimääräisen arvonkehityksen käyrää, vaikka uusissa kohteissa tarina onkin eri kysytyimmillä alueilla.
”Viimeaikainen omakoti- ja rivitaloinnostus näkyy kuitenkin siinä, että aikaisempiin ennustemalleihimme peilattuna niiden arvonkehitys lähitulevaisuudessa näyttää paremmalta kuin aiemmin”, Vilkamo sanoo.
Helsingin Munkkiniemessä ja Espoon Tapiolassa yrittäjänä toimiva Janne Kumpulainen korostaa mikrosijainnin yhä kasvavaa merkitystä. ”Moni ostaja on valmis tinkimään tilasta, väljyydestä ja asumismukavuudestakin, jotta mikrosijainti on juuri se haluttu. Pari kilometriäkin voi olla ylitsepääsemätön matka, jos se on epämieluisaan suuntaan”, Kumpulainen sanoo.
Koko katsauksen ja paikkakuntakohtaiset ennusteet löydät Kiinteistömaailman sivuilta tästä.
Danske Bankin erillinen tiedote suhdanteiden ja rahoituksen näkymien vaikutuksesta on luettavissa tästä.
