Koronavirus vs. asuntohaaveet – oma työtilanne ja alueelliset näkymät ratkaisevat

Vilkkaan alkuvuoden jälkeen koronaepidemia toi keväällä odotetusti Suomessa ison pudotuksen asuntokauppojen määriin, kun ostajien varovaisuus lisääntyi ja asuntonäyttöjen järjestäminen vaikeutui. Kauppamäärä tippui kaikkiaan noin kolmanneksen. Danske Bankin omista tilastoista voidaan huomata, että suhteessa eniten keväällä väheni ensiasunnon ostajien määrä.

– Ensiasunnon ostajien suhteellisesti suurempi varovaisuus on ymmärrettävää, sillä kyseessä on yksi nuoren elämän suurimpia taloudellisia päätöksiä. Kauppamäärien palautuminen on kuitenkin toistaiseksi ollut varsin ripeää, ja ne palasivat normaalille tasolle jopa odotuksia nopeammin. Heinäkuussa asuntolainakanta jatkoi varsin hyvässä 2,8 prosentin kasvussa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Danske Bankin tilastoista huomataan, että tällä hetkellä erityisen aktiivisesti asuntokaupoilla liikkuvat nuoret, 18-40-vuotiaat asunnonostajat. Kun verrataan tilastoja vuositasolla, voidaan kasvua nähdä erityisesti 31-40-vuotiaiden ikäryhmässä. Suuria muutoksia suuntaan tai toiseen ei kuitenkaan ole.

Alueittain ostajat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Kasvua asuntolainamäärissä on erityisesti Espoon ja Vantaan alueella. Kasvua on lisäksi Lahdessa, Tampereella ja Rovaniemellä. Laskua puolestaan on Vaasan alueella.

Asuntojen hinnat maltillisessa nousussa

Keväällä nähtiin ennätyksellinen lomautusaalto, mutta lomautukset kääntyivät laskuun jo toukokuun lopussa. Lomautettuja on kuitenkin edelleen runsaasti, eikä viime aikoina ole nähty lisäparannusta. Pysyvämpi työttömyys on noussut vähemmän, mutta sekin jatkaa kohoamista.

– Lomautetuilla ja työttömillä on luonnollisesti vähemmän mahdollisuuksia nostaa asuntolainaa, mutta toistaiseksi koronan työllisyysvaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti ryhmiin, jotka eivät olisi muutenkaan olleet aktiivisimmin liikkeellä asuntomarkkinoilla, kuten selvästi nuorempiin henkilöihin, joilla on vähän työkokemusta ja matalampi tulotaso, Kuoppamäki sanoo.

Suomen asuntojen hinnat laskivat keväällä aavistuksen verrattuna vuodentakaiseen, mutta heinäkuussa nähtiin jo lievää nousua. Pasi Kuoppamäki odottaa asuntojen hintojen nousevan maltillisesti vuonna 2021, koska laajemmista pakkomyynneistä ei ole merkkejä ja talouskasvun odotetaan elpyvän. Matalat korot, lyhennysvapaat ja kattava työttömyysturva kannattelevat asuntovelallisten taloutta ja siten myös asuntomarkkinaa. Markkinoiden eriytyminen jatkuu edelleen.

– Etenkin muuttotappiosta kärsivillä alueilla hinnat vajoavat, mutta suhteessa ansiokehitykseen asunnot halpenevat suhteellisesti koko maassa. Kiinnostus keskustojen kalliita neliöitä kohtaan voi koronakriisin vuoksi laimentua hetkeksi, mutta kaupungistumistrendi jatkunee koronakriisin mentyä, Kuoppamäki sanoo. 

Kiinteistömaailman julkaisemasta uunituoreesta barometristä selviää, että kasvukeskusten ja muun Suomen erilaistuminen ei enää yksin ohjaa asuntojen arvonkehitystä, vaan asuntojen rakennusvuosikymmenellä on yhä isompi vaikutus paikkakunnan sisälläkin. Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälän mukaan eriävät arvonkehitykset tarjoavat myös mahdollisuuksia.

– Uusi asunto on rakennustekniikaltaan ja myös estetiikaltaan ihan eri ’tuote’ kuin 40-50 vuotta vanha. Vertausta voi hakea autoista, joissa uusi hybridi on ominaisuuksiltaan ja siksi hinnaltaankin erilainen kuin pitkään käytetty. Nelikymppisiksi ehtineet asunnot tuovat kuitenkin monin paikoin paljon puhuttua ja peräänkuulutettua kohtuuhintaista asumista, Kyhälä toteaa.

Tilastokeskuksen kuluttajabarometrit kertovat sekä asunnonostoaikomusten että lainanottoaikomusten olevan varsin korkealla tasolla koronasta huolimatta. Mittarit ovat kuitenkin herkkiä, ja toinen aalto voi latistaa tunnelmia. Synkkyyteen ei silti kannata vaipua.

– Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että asuntokauppa jatkuu toistaiseksi kohtalaisen normaalina, ja jos oma työtilanne näyttää vakaalta, en näe syytä pistää asuntohaaveita jäähylle, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Kiinteistömaailman vuodesta 1994 toimittama barometri julkaistiin täysin uudistuneena. Uusi barometri pohjaa ensimmäistä kertaa yhteistyökumppani eCraftin tekoälypohjaiseen asuntojen arvonkehitysennusteeseen, jota on rikastettu Kiinteistömaailman paikallisella markkinanäkemyksellä. Lue lisää aiheesta täältä.