Jaa

Koronavirus ajaa Suomea kohti taantumaa

Danske Bankin ekonomistit laskevat ennustettaan Suomen talouskasvusta tänä ja ensi vuonna. Tämän vuoden leikkauksen taustalla on koronavirus ja talouden hyytyminen viime vuoden lopulla. Taantuma voidaan välttää, mikäli kuluttajat eivät säikähdä talousuutisia.

Ekonomistimme laskevat ennustetta tämän vuoden talouskasvusta 0,3 prosenttiin. Viime joulukuussa tehdyssä edellisessä ennusteessa tälle vuodelle ennustettiin 1 prosentin kasvua. Vuoden 2021 talouskasvuksi ennustetaan nyt 1,3 prosenttia, kun aiempi ennuste oli 1,4 prosenttia.

Muutoksen taustalla on koronavirus ja sen aiheuttama epävarmuus, mutta myös viime vuoden lopulla alkanut taloustilanteen heikentyminen.
– Vuoden 2019 viimeinen neljännes osoittautui varsin heikoksi, eivätkä maailmantalouden kehitys tai kotimaiset suhdannebarometrit anna syytä odottaa ripeää elpymistä vuonna 2020. Koronavirus iskee etenkin kansainvälisen kaupan hyytymisen kautta. Vienti ja investoinnit supistuvat 2020. Taantumalta voidaan vielä välttyä, jos kotitalouksien kantokyky riittää, kunnes kansainvälisen talouden tilanne lähtee asteittain paranemaan, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Juuri nyt myös taloutta koettelee koronavirus ja sen aiheuttama epävarmuus.

– Suomen talouteen korona osuu jatkossa etenkin vientikysynnän heikkenemisen ja osin matkailun vähenemisen kautta, mutta myös tuotantopuolen vaikutuksia nähdään alihankintaketjujen toimitusvaikeuksien vuoksi. Ennusteessamme oletamme koronaviruksen negatiivisen vaikutuksen bruttokansantuotteeseen jäävän korkeintaan puoleen prosenttiyksikköön. Mikäli koronavirus laajenee pandemiaksi ja häiriö maailmantalouteen muodostuu laaja-alaisemmaksi, Suomen talouskin kärsii selvästi pahemman vaurion, Kuoppamäki toteaa.

Maailmantaloudessa U-käyrä

Danske Bank ennustaa, että maailmantaloudessa koronaviruksen suurin vaikutus on Aasiassa ja euroalueella.

– Pitkään uskoimme V:n muotoiseen käyrään, jossa viruksen aiheuttamaa pudotusta seuraa nopea palautuminen. Tulkinta muuttui selvästi synkemmäksi helmikuun lopussa, kun virustartunnat lähtivät leviämään Kiinan ulkopuolelle. Nyt puhutaan U:n muotoisesta käyrästä, jossa palvelutoimialojen kysyntäsokki johtaa hitaampaan elpymiseen. Tätäkin synkempiä skenaario on täysin mahdollinen, muttemme pidä sitä erityisen todennäköisenä, sanoo ekonomisti Jukka Appelqvist.

Ennusteemme mukaan koronavirus ei vaikuta talouden kokonaiskuvaan pitkällä tähtäimellä, vaan vaikutus ulottuu pääosin vuoden ensimmäiseen puoliskoon.

– Tulkinta jatkon osalta on edelleen, että loppuvuodesta nähdään laaja-alaista, mutta varsin hidasta kasvua. Syksyllä saatetaan nähdä jopa jonkin asteista kiihdytystä, kun taloudet elpyvät. Virusuutisten keskellä on syytä muistaa, että joiltakin osilta näkymät ovat silti jopa paremmat kuin viime vuonna, jolloin suhdanne heikkeni ja hermoiltiin kauppasodan kanssa, Appelqvist muistuttaa.

Euroopan keskuspankin mahdollisuudet vaikuttaa talouden kehittymiseen ovat rajoitetut, kun ohjauskorko on jo negatiivinen. Talouden hidastuminen tulee pitämään korot matalina ainakin tämän ennustejakson ajan.

– Koronavirustilanteen kärjistyminen on tuonut painetta EKP:lle ryhtyä uusiin toimenpiteisiin, mutta sen on vaikea toimia tavalla, joka riittäisi rauhoittamaan markkinoita, kun ohjauskorko on valmiiksi alhaalla. Keskuspankki tuskin voi silti voi jäädä pitkäksi aikaa tarkkailemaan, kun euroalueen inflaatio-odotukset ovat painuneet ennätyksellisen alas ja italialaisiin velkakirjoihin kohdistuu myyntipainetta. Odotamme, että EKP tulee laajentamaan arvopaperien osto-ohjelmaansa, muttei välttämättä leikkaa ohjauskorkoa vielä tässä vaiheessa.

Lue suhdannekatsaus kokonaisuudessaan täältä.


Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.