Brexit-sopu näyttää toteutuvan, mutta hallitsematon Brexit on vielä varteenotettava skenaario.

– Tilanteen epävarmuus nakertaa kuluttajien luottamusta ja vähentää yritysten investointihaluja. Tämä tekee myös yritysten varautumisen Brexitiin hankalaksi, toteaa Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti.

Iso-Britannia kuuluu Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Tavaroita ja palveluita vietiin Suomesta Isoon-Britanniaan yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta vuonna 2017. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti Isoon-Britanniaan on nykyisin lähes samalla tasolla Venäjän ja Kiinan kanssa. Selkeästi eniten Isoon-Britanniaan viedään televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluita (lähde).

Yritykselle erityisiä haasteita ovat esimerkiksi mahdolliset tullit, säännökset valmistusmaan ilmoittamisesta sekä sääntely-ympäristön muuttuminen tavaroille ja palveluille. 

Yritysten kannattaa pohtia ainakin seuraavia asioita: 

• Kannattaa aloittaa analysoimalla nykyiset suhteet Iso-Britanniaan. Tähän kuuluu esimerkiksi nykyisten myyntilukujen tarkastelu ja se, onko toimitusketjussa brittifirmoja.  
• Onko yrityksessä töissä Iso-Britannian kansalaisia? Tähän voi tulla vaikutuksia, kun vapaa liikkuvuus Iso-Britannian ja EU:n välillä loppuu. 
• Jos yritys hakee kasvua, Iso-Britannian merkitystä viennin osalta on tarkasteltava huolella.
• Maksuliikkeen osalta ei näillä näkymin ole tulossa muutoksia. Iso-Britannia voi olla edelleen mukana SEPA:ssa EU:n ulkopuolisena maana, kuten Sveitsi on tänä päivänä. Maksut voi hoitaa SEPA-maksuina Iso-Britannian ja SEPA-alueen maiden välillä myös Brexitin jälkeen.
• Asiakkaat, joilla on tytäryhtiöitä tai konsernisuhteita Iso-Britanniaan on syytä tarkkailla rajat ylittävään cash poolaukseen ja varojen keskittämiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä. On hyvä varmistaa, pätevätkö nykyiset säännökset myös Brexitin jälkeen ja että tilanteella ei ole vaikutusta esimerkiksi mahdollisiin raportointivelvollisuuksiin tai muihin konsernin sisäiseen lainaukseen liittyviin säännöksiin.

Tärkeitä Brexit-päivämääriä:

• Joulukuun lopusta tammikuun alkuun: Ison-Britannian parlamentin alahuoneen hyväksyntä. Britannian parlamentin on tehtävä päätös Brexit-sopimuksen hyväksymisestä
• Tammi-helmikuu 2019: EU-parlamentin hyväksyntä
• Tammi-helmikuu 2019: Sopimus otetaan osaksi Ison-Britannian lainsäädäntöä. Jos Ison-Britannian parlamentti hyväksyy Brexit-sopimuksen, hallitus tekee uuden lakiesityksen erosopimuksesta (EU Withdrawal Agreement Bill). Näin Brexitissä sovitut kansalaisoikeudet, rahalliset korvaukset ja siirtymäajan yksityiskohdat saavat lainvoiman.
• Maaliskuun 29. päivään mennessä: EU:n ratifiointi. Euroopan parlamentin on hyväksyttävä Brexit-sopimus täysistunnossaan ennen kuin se astuu voimaan.
• 29. maaliskuuta: Iso-Britannia eroaa EU:sta
• 31. joulukuuta 2020: Siirtymäkausi ja kauppaneuvottelut päättyvät.