Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Vienti ja investoinnit sakkasivat syksyllä

Kokonaistuotannon kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta kasvun rakenne herättää huolta, kertoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Kokonaistuotannon kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta kasvun rakenne herättää huolta. Sekä vienti että teolliset investoinnit laskivat, eikä yksityisen kulutuksenkaan kehitys ollut niin hyvää kuin olisi voinut olettaa vahvan työllisyys- ja palkkakehityksen olosuhteissa. Kolmannella neljänneksellä varastot kasvoivat poikkeuksellisen paljon.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote oli 2,4 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Edelliseen neljännekseen verrattuna kausitasoitettu bruttokansantuote nousi 0,4 prosenttia. Lukema on likimain linjassa sen kanssa, mitä Tilastokeskus oli arvioinut pari viikkoa sitten julkistetussa ensimmäisessä pikaennakossa, jolloin neljännesvuosittaiseksi kasvuksi arvioitiin 0,3 prosenttia. Kasvutahti on yhä kohtalaista, mutta useiden kysyntäerien vaisu kehitys syksyllä kertoo, että talouden sykliseen elpymiseen liittyvä voimakkaan kasvun vaihe on Suomessa ohi.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä ei ole nähty sellaista kokonaistuotannon piristymistä, johon vielä kesällä uskottiin. Erityisen huolestuttavaa on viennin ja teollisten investointien vaatimaton kehitys. Korkeimpia kasvuennusteita on jo syksyn mittaan jouduttu tiputtamaan, mutta lisää samaa lääkettä on luvassa, jos tahti ei pian piristy. Optimistisesti voi ajatella, että varastojen vahva kasvu kertoo siitä, että jossakin vaiheessa vienti lähtee taas nousuun, mutta tulevan kehitykseen liittyy isoja kysymysmerkkejä.

Erityisesti tavaravienti oli heikkoa, ja laskua kertyi jo toiselle neljännekselle peräkkäin. Tavaravienti supistui 3,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,0 prosenttia vuodentakaisesta. Palvelujen vienti sen sijaan jatkoi kasvussa. Vielä vientiä heikommin kehittyivät teolliset investoinnit, jotka laskivat 6,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 10 prosenttia viime vuoden tasosta. Teolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat laskeneet jo neljä peräkkäistä neljännestä, mikä on kehno tilanne, kun teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on korkea. Investointien kokonaisuutta kannattelivat toistaiseksi rakennusinvestoinnit, jotka nekin kuitenkin supistuivat vuoden toisesta neljänneksestä. Osa varastojen kasvusta saattaa tulla myös rakentamisesta, jossa valmistuu tällä hetkellä paljon uusia asuntoja, jotka eivät mene aiempaan malliin kaupaksi. Positiivista investointiluvuissa on tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien kääntyminen pitkästä aikaa selkeään kasvuun.

Myös yksityiset kulutusmenot supistuivat vuoden kolmannella neljänneksellä 0,5 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Viime vuoteen verrattuna oltiin yhä 0,4 prosentin kasvussa. Yksityisen kulutuksen vaatimatonta kehitys on yllättävää, kun ottaa huomioon työllisyyden ja palkkojen nousun, josta tänä vuonna on saatu nauttia. Myös inflaatio on yhä maltillista, mikä on tukenut ostovoiman kehitystä. Edeltävinä vuosina kotitalouksien säästämisaste on kuitenkin laskenut poikkeuksellisen alas. Vaikuttaakin siltä, että nyt palkkasumman kasvu kanavoituu säästämisasteen normalisoitumiseen, ja kulutuskysyntä on hyvin varovaista.

Danske Bank julkaisee uuden suhdanne-ennusteen 18.12.

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.