Danske Bankin järjestämässä Annual Conferencessa Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Marjo Miettinen kertoi teknologiateollisuuden vaikeuksista ja selviytymistavoista korona-aikaan.

Suomalaisesta teknologiateollisuudesta 50 prosenttia suuntautuu vientiin. Se työllistää suoraan yli puoli miljoonaa suomalaista.

– On siis todella hieno asia Suomelle, jos teknologiayritykset pystyvät pitämään jatkossa nenänsä pinnan päällä, Miettinen sanoo.

Vaikka viennin näkymät Varsinkin yritysten toimitusketjut joutuivat koville heti viime keväänä.

– Meilläkin oli paljon toimittajia Euroopassa, ja kun korona sulki maita, jouduimme löytämään heidän tilalleen uudet toimittajat.

Olennaista Miettisen mielestä kuitenkin oli, että Suomi ja sen teollisuus eivät menneet viime keväänä kokonaan kiinni monen muun Euroopan maan tapaan.

– Olemme esimerkiksi Enstossa pystyneet pitämään Suomen ja Viron tuotantolaitokset auki koko koronapandemian ajan. Seitsemästä tehtaasta viisi oli kokonaan kiinni.

Myös suomalainen vahva infra sähkö- ja tietoverkkoineen on auttanut korona-ajassa.

– Se on mahdollistanut etätyöt ja muun muassa lasten etäopetuksen. Esimerkiksi Italiassa lasten koulunkäynti loppui koronakeväänä, ja lapset juoksivat pitkin peltoja, kun toimivia tietoverkkoja ei kotona ollut.

Pankeilla merkittävä rooli yritysten koronakestävyyden varmistamisessa

Teknologiateollisuuden saamien viestien perusteella monet alan yritykset ovat löytäneet uusia ulkomaisia toimittajia ja kumppanuuksia vanhojen tilalle. Erityisesti Kiinan talouden kasvu kuluvana syksynä on auttanut useita yrityksiä.

Ennen uusia lokakuun lopun teknologiateollisuuden uutisia kuitenkin oletettiin, että alan yritykset joutuisivat pysähtyneisyyden tilaan, josta nousemiseen kuluisi parisen vuotta. Juuri nyt ei kuitenkaan näytä siltä.

Miettisen mukaan pankeilla on ollut iso rooli yritysten koronakestävyyden varmistamisessa.

– Suomalaiset pankit ovat pysyneet hyvässä kunnossa ja tehneet paljon yhteistyötä yritysten kanssa. Silti erityisesti pk-yritykset ovat joutuneet miettimään paljon kassavirtaa ja rahoitusta.

– Korona on vaikeuttanut selvästi muun muassa digitalisaatioon tai ilmastonmuutokseen liittyvien investointien tekemistä. Tähän toivomme helpotusta esimerkiksi tukipakettien muodossa.

Miettinen toivoisikin, ettei korona hidastaisi liikaa esimerkiksi kestävään kehitykseen tai vastuullisuuteen liittyvien asioiden kehittämistä kaikenkokoisissa yrityksissä. Esimerkiksi teknologiateollisuuden ja muiden järjestöjen luomat hiilitiekartat eli ilmastonmuutostyön etenemiskartat yrityksissä on huomattu EU-tasolla saakka. Työ on kuitenkin vielä kesken.

Skenaariotyöskentelyä päätöksentekoon

Koronasyksy tulee Miettisen mukaan olemaan yritysten varautumisen kannalta erilainen kuin kevät, sillä nyt aikaa valmistautumiseen on ollut enemmän.

– Esimerkiksi Ensto on satsannut erityisesti koronapelon voittamiseen. Olemme puhuneet koronan psykologisesta puolesta paljonkin. Pelkoa on lievitetty hankkimalla paljon maskeja ja pleksilaseja, jaksottamalla ruokailua sekä kieltämällä tehdasvierailut. Olemme myös testanneet jatkuvasti työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään koronan varalta.

– On kuitenkin selvää, että matkustusrajoitukset tuntuvat teknologiateollisuuden ytimessä. Matkustuskiellot vaikuttavat asiakkaiden hankintaan ja muun muassa huoltotöiden tekemiseen. Tämä tilanne varmasti vielä jatkuu.

Korona on silti mahdollisesti jo tuonut uusia ideoita yrityksen päätöksentekojärjestelmiin.

– Esimerkiksi Enstossa toimimme selkeämmin niin, että operatiivinen johto ratkoo jokapäiväisiä ongelmia, hallitus pohtii sitä, miltä seuraava vuosi mahdollisesti näyttää, ja omistajat keskittyvät pitkän tähtäyksen suunnitteluun. Istun itse monen yhtiön hallituksessa ja uskon, että koronakokemukset lisäävät eri vaihtoehtoihin perustuvaa skenaariotyöskentelyä hallituksissa.