Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi jo vuonna 2019 raportin, jossa todettiin, että käytämme energiaa, ruokaa ja materiaaleja enemmän kuin koskaan aiemmin, ja että kulutus tapahtuu luonnon ja ekosysteemien toiminnan kustannuksella. Luonnon kyky ylläpitää elämälle tärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten esimerkiksi ravintokasvien pölytystä, on heikentynyt merkittävästi. Ihmisen toiminta on aiheuttanut muutoksia jopa 75 prosenttiin maa-alueista ja 66 prosenttiin merialueista.

Jopa miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto tulevien vuosikymmenten aikana ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen tapahtuu nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Tiedeyhteisö arvioi lajien katoavan sata- tai jopa tuhatkertaisella nopeudella luonnolliseen evoluutiovauhtiin verrattuna.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ekosysteemien rappeutumista ei tulisi pitää nykyisestä ilmastokriisistämme irrallisina asioina. Itse asiassa ilmastomuutos ja sen vaikutukset on yksi viidestä luontokatoa vauhdittavista tekijöistä.

Menetyksillä on merkittävä vaikutus myös talouteen. Yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on suoraan riippuvainen luonnosta ja ekosysteemipalveluiden toiminnasta.

Alankomaiden keskuspankissa tehty tutkimus osoittaa, että 36 prosenttia hollantilaisista rahoituslaitoksista on alttiina luontokadon aiheuttamille riskeille. Erityisen haavoittuvia toimialoja ovat kaivos- ja kemianteollisuus, maa- ja metsätalous, elintarvike- ja energiantuotanto sekä teiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ei kuitenkaan ole käsitelty sen ansaitsemalla vakavuudella. YK:n seuraavan biologista monimuotoisuutta käsittelevän huippukokouksen toivotaankin olevan biodiversiteetin ”Pariisin hetki”. Huippukokousta on lykätty useaan kertaan, mutta nyt se vihdoin järjestetään joulukuussa Kanadassa.

Tarvitsemmekin nyt ketteriä toimia, jotka tukevat yhteiskuntia muutoksessa, niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Yksi pankkien konkreettisista toimista on laina- ja sijoitussalkuille asetettavat biodiversiteettitavoitteet. Tavoitteet auttavat ohjaamaan pääomia pois toimialoilta, joilla on negatiivisia vaikutuksia, edelleen niille toimialoille, joilla on positiivisia luontovaikutuksia. Tavoitteiden myötä voimme myös tarjota asiakkaillemme rahoitusratkaisuja, jotka kannustavat heitä kehittämään omaa toimintaansa luontopositiiviseen suuntaan.

Ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemisen tulee kulkea käsi kädessä.

Kirjoittaja on Danske Bankin kestävästä rahoituksesta vastaava johtaja Samu Slotte.