Suomalaisyritysten kasvutoiveet naapureita tiukemmin kiinni kotimarkkinoissa
Pohjoismaisten pk-yrittäjien odotukset vuoden 2017 näkymistä ovat optimistisia: neljä kymmenestä yrityksestä odottaa liikevaihtonsa kasvavan yli kuusi prosenttia ja kolme kymmenestä odottaa työllistävänsä tänä vuonna uusia työntekijöitä. Suomessa odotukset ovat aavistuksen muita pohjoismaita maltillisemmat, mutta silti selvästi positiiviset. Tutkimustulosten mukaan suomalaisyritykset ovat kuitenkin edelleen selvästi tiukemmin kiinni kotimarkkinassaan kuin pohjoismaiset verrokkinsa.
Danske Bank on kartoittanut pohjoismaisten pk-yritysten nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä laajassa kyselytutkimuksessa. Tuhat vastaajaa kattavassa, 2–49 henkilöä työllistäville yrityksille suunnatussa kyselyssä kysyttiin yrityspäättäjiltä heidän näkemyksiään kuluvan vuoden liikevaihdon ja työllistämisnäkymien kehittymisestä sekä kansainvälistymisestä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
43 % pohjoismaisista pk-yrityksistä odottaa liikevaihtonsa kasvavan yli 6 % tänä vuonna.
Vahvimmin kasvu-uskoa löytyy Ruotsista, missä 47 % vastanneista johtajista ilmoitti odottavansa vähintään 6 %:n kasvua. Suomen osalta odotukset ovat hieman vaatimattomammat vastaavan luvun ollessa 38 %. On kuitenkin syytä huomata, että peräti puolet suomalaisista yritysjohtajista ennakoi liikevaihtonsa kasvavan ainakin jonkin verran vuoden 2017 aikana.
28 % yrityksistä ennakoi palkkaavansa lisää työntekijöitä.
Korkeimmat odotukset tältä osin ovat Norjassa, missä työntekijämäärän kasvuun uskoi 30 % yritys-päättäjistä. Suomessa vastaava luku oli hieman matalampi, mutta kuitenkin lupauksia herättävä 26 %. Suomalaisvastaajista 69 % ennakoi pitävänsä työntekijämääränsä ennallaan tämän vuoden aikana.
18 % pohjoismaisista pk-yrityksistä ilmoittaa tähtäävänsä toimintansa laajentamiseen myös ulkomaille.
Suomalaisten vastaajien osalta luku oli hieman keskiarvoa korkeampi (20 %). Tutkimukseen osallistuneilta päättäjiltä tiedusteltiin myös yrityksen nykyisestä vientitoiminnasta – tältä osin tanskalaiset yritykset ovat selvästi muiden Pohjoismaiden vastaavia aktiivisempia, sillä peräti 27 %:lla tanskalaisista vastaajista on tällä hetkellä vientiä, kun muissa Pohjoismaissa vastaava luku vaihteli Norjan ja Ruot-sin 17 %:sta Suomen 15 %:iin.
13 % haastatelluista pk-yrityksistä suunnittelee uusille markkinoille lähtöä vuoden 2017 aikana.
Tanskalaiset yritykset ovat jälleen aktiivisimpia 16 % harkintaosuudellaan, Norjassa luku on 13 %, Suomi ja Ruotsi pitävät perää 12 % vastaajaosuuksilla.
“Suomalaisnäkökulmasta tutkimuksen keskeinen anti on yrittäjien lisääntynyt luottamus liiketoiminnan kasvuun ja kannattavuuteen. Vaikka olemme pohjoismaisessa vertailussa edelleen vähiten optimistisia, erot ovat sangen pieniä, erityisesti kun huomioidaan Suomen taloustilanteen kehitys viimeisten neljän vuoden aikana. Se, että pk-yritystemme odotukset ovat näinkin lähellä muiden pohjoismaiden vastaavia, on mielestäni erittäin rohkaiseva merkki ja antaa uskoa tälle vuodelle ladattujen kasvutoiveiden saavuttamiseen”, toteaa Danske Bankin yritysasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Leena Vainiomäki.
”Saman tahtinen kehitys pohjoismaisilla markkinoilla on erityisen tärkeää pk-yrityksille, sillä siinä missä suurten toimijoiden kasvun moottorit löytyvät usein Saksan, Yhdysvaltojen tai Kiinan markkinoilta, tämän kokoluokan yritysten kasvulle ja kehitykselle lähimarkkinalaajentumisella on erittäin suuri merkitys.”
Ruotsi houkuttelee vientimarkkinana
Keskeisimmät Pohjoismaiden väliset eroavaisuudet liittyvät vientitoimintaan ja uusien markkinoiden avaamiseen. Suomalaisyrityksille houkuttelevin uusi vientimarkkina on tuttuun tapaan läntinen naapurimme.
”Tutkimusten tulosten mukaan suomalaisille uusia markkinoita tavoitteleville pk-yrityksille tärkein vientimaa on edelleen Ruotsi, minne suuntaamista suunnittelee 27 % vastaajista. Muutoinkin tämän kokoluokan yrityksillä vientitavoitteet keskittyvät vahvasti lähinaapureihin: Ruotsalaisille houkuttelevin uusi markkina on tutkimuksen otannan pohjalta Norja (38 %), norjalaisille Ruotsi (55 %) ja tanskalaisille Saksa (42 %). Suomalaisyritysten osalta mielenkiintoinen havainto on, että nykyisessä tilanteessa Venäjän houkuttelevaksi uudeksi markkinaksi nostaa vain 3 % vastaajista”, Vainiomäki kertoo.
Kotimainen kehitys tärkein tekijä suomalaisyritysten kasvulle
Lisääntyvistä vientipyrkimyksistä huolimatta pk-yritykset näkevät kotimarkkinoiden kehityksen tärkeim-mäksi kasvun ajurikseen. Tutkimuksen vastauksissa tämä korostui erityisesti Suomessa, missä 59 % vastaajista näki nimenomaan kotimaan markkinoiden kehittymisen ja niille panostamisen tärkeimpänä kasvun mahdollistavana tekijänä. Ruotsissa vastaava luku oli 49 %, Norjassa 43 %, kun Tanskassa kotimarkkinat näki tärkeimpänä kasvun ajurina vain 31 % pk-yrityspäättäjistä.
”Riippuvuus kotimarkkinoista on tyypillistä tämän kokoluokan yrityksille kaikissa Pohjoismaissa. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että tällä hetkellä suomalaiset pk-yritykset eivät ole yhtä aktiivisia vientitoiminnassaan kuin ruotsalaiset, norjalaiset tai tanskalaiset verrokkinsa. Tämä lisää yritysten haavoittuvuutta kotimarkkinoilla tapahtuville muutoksille. Positiivinen signaali on kuitenkin se, että suomalaisyritysten innokkuus hakeutua uusille markkinoille ja laajentaa asiakaspohjaansa näyttäisi olevan kasvussa”, toteaa Leena Vainiomäki.
