Suomen talouden piristymisestä on viime kuukausina saatu entistä enemmän uutisia. Tullin tänään julkistamat tavaraviennin luvut joulukuulta eivät valitettavasti liittyneet tähän seuraan. Tullin ennakkotilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo oli joulukuussa 4,4 mrd euroa eli 5 % vähemmän kuin vuosi sitten. Laskua jyrkensi vuodentakainen lentokonetilaus Irlantiin, mutta ilmankin sitä vienti oli noin prosentin laskussa. Koko vuoden yhteenlaskettu vienti laski 4 % vuodesta 2015.

Toimialoittain tarkasteltuna laskua nähtiin metsäteollisuuden tuotteissa sekä teollisuuden koneiden ja laiteiden viennissä. Erityisesti henkilöautojen viennin arvo laski. Nousua nähtiin öljyjalosteissa sekä tietyissä raaka-aineissa sekä hienoisesti myös sähkötekniikan tuotteissa. Vienti EU-maihin laski joulukuussa 8 %, kun vienti EU:n ulkopuolelle pysyi vuodentakaisella tasollaan. Yksittäisistä maista kasvua kirjattiin mm. USA:han ja Kiinaan. Vienti Saksaan ja Isoon-Britanniaan sekä hieman yllättäen myös Venäjälle laski.  Tilastoja tulkittaessa on hyvä muistaa, että kuukausittaiset vaihtelut ovat suuria.

Suurten kauppakumppaneiden taloudet ovat Venäjää lukuun ottamatta olleet viime vuodet kasvussa, mutta Suomen vienti on jäänyt kriisiä edeltänyttä tasoa selvästi matalammalle. Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkosen mukaan jatkossa näkymät ovat kuitenkin hieman myönteisemmät. Tiedossa olevat laivatilaukset, Uudenkaupungin autotuotanto ja Äänekosken tehtaan käynnistäminen tuovat positiivisia nostetta vientitilastoihin tulevina vuosina. Viennin laaja-alaisempi piristyminen olisi kuitenkin suotavaa. Se onkin mahdollista, sillä kilpailukykysopimus yhdistettynä kilpailijamaissa tapahtuviin palkankorotuksiin parantaa Suomen suhteellista asemaa pikku hiljaa. Myönteistä on myös se, että Venäjän viennissä voidaan nähdä jopa nousua Venäjän taloustilanteen hiljalleen parantuessa ja ruplan vahvistuessa.

Danske Bankin ekonomistit odottavat Suomen talouden kasvavan reilun prosentin vauhtia tänä- ja ensi vuonna. Kasvun painopiste on siirtymässä yksityisestä kulutuksesta entistä enemmän viennin ja investointien harteille. Yksi uhka tälle myönteiselle näkemykselle on Trumpin kauppapoliittiset linjaukset ja mahdollinen protektionismin lisääntyminen maailmantaloudessa. USA on noussut viime vuosina Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi tavaravientikumppaniksi. 

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.