Työttömyysasteen nousun taustalta löytyy kuitenkin työvoiman huomattava 2,6 prosentin kasvu. Työllisiä oli joulukuussa 48 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi nousi 70,7 prosenttiin.

Työllisyyden nousu ja työvoiman ulkopuolella olleiden laajamittainen paluu työmarkkinoille on erinomainen uutinen, joka kertoo talouskasvun viimein nostavan työllisyyttä ja ihmisten luottavan työn löytymiseen aiempaa enemmän. Työllisyys reagoi usein viiveellä talouskasvuun, mutta tällä kertaa talouden voimakas elpyminen näkyi työllisyydessä tuskastuttavan hitaasti. Ylitöiden määrä työllisten keskuudessa nousi etenkin 2016 ja talouskasvu oli pitkään myös 2017 lähinnä tuottavuuden paranemisen varassa.

Joulukuussa palkansaajia oli 62 000 enemmän ja työttömiä oli 20 000 enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Sekä yksityisen että julkisen sektorin työllisyys nousi selvästi. Työvoiman kasvua selitti suurelta osin piilotyöttömyyden väheneminen, eli työnhaussa passivoituneiden työhaluisten aktivoituminen. Piilotyöttömiä oli 21 000 vähemmän. Työvoima kasvaa tällä hetkellä kuitenkin myös muita reittejä, kun talouden kasvu rohkaisee eri syistä työmarkkinoiden ulkopuolelle jättäytyneitä palaamaan työnhakuun. Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten työllisyys laski 14 000, eli käytännössä moni yksinyrittäjä on siirtynyt palkkatöihin.

Avoimet työpaikat ovat olleet kasvussa jo pidemmän aikaa, mikä kertoo työvoiman kysynnästä. Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaaminen on kuitenkin ollut takkuista. Huomattavan suuri osa avoimista työpaikoista luokitellaan vaikeasti täytettäviksi. Viimeisten kolmen kuukauden luvut kertovat, että onnistuneitakin rekrytointeja on syntynyt runsaasti. Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan on luultavaa, että työttömien aktivointitoimet ja talouskasvu nostavat työvoiman määrää lisää 2018. Kuoppamäen mukaan pitkällä aikavälillä olisi tärkeää saada lyhyistäkin työsuhteista kertymään osaamista, jolla on arvoa työmarkkinoilla. Syklinen elpyminen auttaa nyt huomattavasti työllisyyden parantamisessa ja hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoitekin näyttää realistisemmalta kuin aikaisemmin, mutta rakenteellisia uudistuksia kannattaa jatkaa. Yhä nouseva työllisyysaste auttaisi julkista taloutta, nostaisi ostovoimaa, lisäisi talouskasvun eväitä ja auttaisi pitämään suomalaisten osaamisen kilpailukykyisenä. 

Lähteet:

http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2017/12/tyti_2017_12_2018-01-25_tie_001_fi.html

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.