Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan inflaatio nytkähti marraskuussa hetkellisesti ylöspäin bensan hinnan nousun seurauksena, mutta kiihtyminen ei vielä ollut merkki laajemmasta hintapaineiden heräämisestä, vaan hintojen nousu pysähtyi taas joulukuussa. Kuluvan vuoden aikana inflaation ennustetaan vauhdittuvan hieman, mutta säilyvän yhä maltillisena.
Usein ajatellaan, että kuluttajahinnat nousevat aina, mutta tosiasiassa eri tuotteiden hintakehityksessä on merkittäviä eroja. Viime vuoden mittaan erityisesti tavaroiden hinnat ovat laskeneet laajalla rintamalla: laskussa ovat olleet muun muassa vaatteiden, matkapuhelinten ja käytettyjen autojen hinnat. Tiputusta on tullut myös asuntolainojen koroista, jotka ovat painuneet yhä alemmalle tasolle. Samaan aikaan inflaatiota on puolestaan ylläpitänyt energian ja palveluiden hintakehitys, erityisesti bensiinin, sähkön, vuokrien ja ravintolapalveluiden hintojen nousu.
Appelqvistin mukaan Suomessa on koettu viimeisen kolmen vuoden aikana ennätyksellisen pitkä hitaan inflaation kausi. Kolmen vuoden jaksolla hintojen nousu ei koskaan aikaisemmin historiassa ole ollut yhtä hidasta. Taustalla on Suomen talouden pitkä heikko kasvuvaihe ja vaatimaton palkkakehitys. Eräs keskeinen tekijä on ollut myös ruuan hinnan lasku. Viime vuonna ruuan hinnan lasku painaa inflaatiota vielä koko vuoden tasolla, mutta loppuvuodesta trendi näyttää kääntyneen. Myös raakaöljyn hinta on noussut vauhdikkaasti kesäkuun lopusta saakka ja näin korkealla tasolla on viimeksi oltu kolme vuotta sitten. Öljyn hinnan nousu tuo paineita erityisesti bensan hintaan, mutta pidemmällä aikavälillä kohonneen öljyn hinnan vaikutukset säteilevät laajemminkin eri hyödykeryhmiin kustannuspaineina. Toistaiseksi heikko palkkakehitys on hillinnyt kysyntäpaineita ja pitänyt öljyn hinnan vaikutuksen vähäisenä. Vahvistunut euron valuuttakurssi on tarjonnut taustatukea.
Euroalueen yhdenmukaistettu inflaatio oli ennakkotietojen mukaan joulukuussa 1,4 prosenttia. Kalliin hintatason Suomi otti siis varsin ripeästi kaulaa kiinni suhteessa rahaliiton muihin jäseniin. Kuluttajahintojen muutos on Suomessa koko viime vuoden ollut selvästi euromaiden hitaimpien joukossa. Takavuosina tilanne oli päinvastainen, joten itsessään hintatasojen tasapainottuminen on hyväkin asia, ja kuluttajan kannalta hidas inflaatio tukee mukavasti ostovoimaa. Ennätysalhaista hintakehitystä ei silti voida kokonaisuudessaan pitää myönteisenä ilmiönä, eivätkä sen taustalla olevat tekijät anna aihetta riemuun. Parasta olisi, jos sekä kotimaassa että euroalueella yleisemmin päästäisiin lähelle Euroopan keskuspankin vajaan kahden prosentin inflaatiotavoitetta.
Lähteet:
http://tilastokeskus.fi/til/khi/2017/12/khi_2017_12_2018-01-15_tie_001_fi.html
