Danske Bank ja Nordic West Office laativat neljä skenaariota Pohjoismaista vuonna 2030

Suurvaltasuhteet ja vihreän siirtymän kohtalo ratkaisevat, millaiselta pohjoismainen talousympäristö näyttää vuonna 2030. Moneen asiaan voidaan kuitenkin vaikuttaa omilla päätöksillä. Danske Bankin ja Nordic West Officen laatimat skenaariot näyttävät, miten Pohjoismaat voivat kehittyä koronakriisin ja Ukrainan sodan jälkeisessä maailmassa.

Sota Ukrainassa on särkenyt kaikki harhaluulot rauhasta Euroopassa. Olemme historiallisessa käännekohdassa. Yhdysvaltain ja Kiinan väliset jännitteet tuntuvat eri puolilla maailmaa. Jakeluketjuissa on häiriöitä, energian hinnat ovat korkealla. Samanaikaisesti kohtaamme muitakin haasteita, kuten ilmastonmuutoksen ja koronapandemian langettaman pitkän varjon.

– Ukrainan sota vaikuttaa kaikkeen, politiikasta talouteen, suurvaltasuhteista vihreään siirtymään. Sen vaikutusta ei voi aliarvioida. Silti on tärkeä ajatella myös kriisin jälkeistä aikaa. Olemme nyt laatineet skenaarioita, joissa katsomme tämänhetkisen kriisin ylitse Suomen ja suomalaisten yritysten näkymiin vuoden 2030 Pohjoismaissa, kertoo Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

Danske Bank ja Nordic West Office ovat yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa hahmotelleet neljä skenaariota Pohjoismaiden taloudelliselle ja poliittiselle tulevaisuudelle. Skenaarioissa hahmotellaan Pohjoismaiden kehitystä geopolitiikan, vihreän siirtymän ja talouden näkökulmista. Vuoteen 2030 asti ulottuvat skenaariot sisältävät myös kuvauksen globaalin talouden ja Euroopan unionin kehityksestä eri skenaarioissa. Keskeiset muuttujat skenaarioissa ovat Pohjoismaiden suhde markkinatalouteen ja integraatioon.

Skenaarioista tuskin mikään tule toteutumaan sellaisenaan, mutta ne toimivat suunnittelun ja päätöksenteon tukena.

– Epävarmuuden lisääntyessä korostuu eri vaihtoehtojen hahmottaminen, ja skenaariotyön kautta haluamme tarjota yritysasiakkaillemme siihen työkaluja. Viime viikkojen tapahtumat ovat myös kirkastaneet pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. Jaamme vahvan yhteisen arvopohjan, sanoo Danske Bankin yritysasiakkaista vastaava johtaja Elina Fogelholm.

Neljä skenaariota Pohjoismaista vuonna 2030

Kansallinen etuilu: stagflaatio ja uusi eurokriisi
Tämä on valtiovetoinen ja deglobalisoitunut maailma, jossa maailmantalouden kasvu on hidasta ja paikallaan polkevaa. Pitkittyneen taantuman ja stagflaation ansiosta populistipuolueet ja oman maan etua ajavat agendat saavat kannatusta. EU hajoaa, millä on vakavia vaikutuksia kestävälle kehitykselle, kaupalle ja maahanmuutolle. Pohjoismaat ovat erimielisiä, kukin keskittyy vahvistamaan sääntelyä heikkenevien yhteiskuntien ja talouksien tukemiseen. Ukrainan sota johti kansallisen puolustuksen korostamiseen. Suomi ja Ruotsi päättävät pysyä Naton ulkopuolella. Hallinnot korostavat kansallisen turvallisuuden ja omavaraisuuden merkitystä, mistä on hyötyä kansallisille toimitusketjuille. Globaalit teknologiayritykset hallitsevat markkinoita kunnioittamatta paikallista sääntelyä. Pohjoismaisilla teknologiayrityksillä ei ole mahdollisuuksia kilpailla niiden kanssa kaupallisesti, mutta kotimaista huoltovarmuutta korostavia ratkaisuja rakennetaan julkisella rahoituksella.
Verkostojen Pohjola: valtioiden välinen yhteistyö ja vihreä siirtymä putoavat asialistalla alaspäin
Tämä on markkinavetoinen ja deglobalisoitunut maailma, jossa pandemianjälkeinen talouden elpyminen on ennakoitua nopeampaa. Maailmantalouden kasvu on yleisesti ottaen vahvaa, mutta eri alueiden ja maiden kasvukäyrissä on suuria eroja. EU on etupäässä kauppaan perustuva löysä jäsenmaiden verkosto. Saman mielisten ihmisten verkostot ja suuremmat kumppanuudet yritysten ja kaupunkien välillä nousevat pohjoismaista identiteettiä tai kansallisvaltioita merkittävimmiksi toimijoiksi. Vain kaikkein dynaamisimmat kykenevät menestymään äkillisten muutosten markkinaympäristössä. Yritysjohtajat voivat yhteiskunnan tukipilareina vaikuttaa sääntelyyn.
Pohjoinen liitto: Suomi ja Ruotsi tekevät läheistä yhteistyötä Natossa, EU:n integraatio syvenee
Tämä on globalisoitunut ja hallitusvetoinen maailma, jossa talous elpyy pandemian jälkeen asteittain, mutta tasaisesti. Vaikka maailmanlaajuinen pitkän aikavälin kasvu heikkeneekin, yhteiskunnat ovat kestäviä. Pohjoismaiden kansalaisilla on voimakas yhteinen identiteetti. Pohjoismaisen yhteistyön kautta blokilla on voimakkaampi ääni integraatiotaan syventävässä Euroopan unionissa. Yhteistyötä edistää pohjoismainen sääntöjä noudattava mentaliteetti ja sitkeä usko yhteisiin arvoihin. Julkisista hankinnoista tulee vahva keino edistää talouskasvua. Tekoälyteknologian edistysaskeleiden myötä hallinnot voivat entistä tehokkaammin säännellä markkinoita. Teknologiasektorista tulee hyvin säännelty. Pohjoismainen brändi on tunnettu hyvinvointivaltiomallistaan sekä tietotalouden vahvoista yrityksistä. Tämä skenaario vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä.
Uusi Hansa: kauppa käy, vihreää kapitalismia
Tämä on globalisoitunut ja markkinavetoinen maailma, jossa talous elpyy nopeasti pandemian jälkeen. Tehokkaat markkinat ja vahva pohjoismainen identiteetti johtavat talouskasvun ja yritystoiminnan historiallisen vahvaan nousuun Pohjolassa. Euroopan unionissa taloudellinen integraatio syvenee ja keskitytään yhteismarkkinoiden toimivuuden edistämiseen. Pohjoismaisilla markkinoilla vallitseva kilpailu houkuttelee mukaan ulkomaisia yrityksiä, mikä osoittautuu haastavaksi joillekin vanhemmille yrityksille. Pohjoismaat nähdään kiintotähtenä yrittäjyyden ja kestävän kehityksen maailmankartalla. Alueen teknologia- ja vähittäiskauppayrityksistä tulee vihreän kapitalismin markkinajohtajia. Vetovoimainen Pohjola houkuttelee työperäistä maahanmuuttoa, joka auttaa lisäämään talouksien elinvoimaa. Vahva talouskasvu nostaa inflaatiota ja korot nousevat muita skenaarioita enemmän.

Tutustu Nordic Scenarios -raporttiin

Löydät Pohjoismaisia tulevaisuusskenaarioita kuvaavan englanninkielisen Nordic Scenarios -raportin nettisivuiltamme. 

Lue lisää

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.