Pääanalyytikon blogi: Sota Ukrainassa heiluttaa valuuttamarkkinoita ja kasvattaa riskejä


Ukrainan sodalla on inhimillisen kärsimyksen lisäksi suuria vaikutteita talouteen. Kohonnut epävarmuus, kasvunäkymien sumentuminen ja erityisesti hyödykehintojen nousu heiluttavat nyt markkinoita myös Venäjän ulkopuolella, kirjoittaa Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa nyt suurta huolestuneisuutta. Kyseessä on ensisijaisesti vakava inhimillinen kriisi ja tragedia, jonka vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassamme laajalle. Euroopan turvallisuusjärjestyksen järkkyminen, epävarmuus tulevasta ja länsimaiden ennennäkemättömän ankarat Venäjän vastaiset talouspakotteet heijastuvat yleiseen talous- ja markkinakehitykseen ja sitä kautta myös suomalaisiin kuluttajiin ja yrityksiin.

Kohonnut epävarmuus, kasvunäkymien sumentuminen ja erityisesti hyödykehintojen nousu heiluttavat nyt markkinoita myös Venäjän ulkopuolella. Ruplan arvon romahdus on saanut suurta huomiota, vaikka vaikutukset ulottuvat valuuttamarkkinoille myös laajemmin.

Valuuttakurssien kuuluukin liikkua mutta voimakas heilunta kasvattaa riskejä 

Valuuttamarkkinoiden liikkeet eivät ole yritysten ja kuluttajien kannalta yhdentekeviä. Suomalaisen vientiyrityksen näkökulmasta euron heikkeneminen parantaa vientiyrityksen kilpailukykyä, ja valuuttamääräisen saatavan arvo euroissa kasvaa. Vastaavasti euron heikkeneminen nostaa tuotantokustannuksia yrityksille, jotka tuovat merkittävän osan tuotannon komponenteistaan tai tarvikkeistaan ulkomailta. Vaikutukset näkyvät viiveellä myös kuluttajalle. Esimerkiksi euron heikkeneminen näkyy ennen pitkää kuitin loppusummassa, jos ostoskori pitää sisällään ulkomailta tuotuja tuotteita tai elintarvikkeita.

Valuuttakurssien kuuluukin heilua. Kelluva valuuttakurssi eli se, että valuutan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti, on yksi markkinatalouden keskeisistä periaatteista. Tavallisuudesta poikkeavat liikkeet valuuttakursseissa – joko siten, että kurssi liikkuu tavallista voimakkaammin tiettyyn suuntaan tai siten, että kurssit heiluvat levottomasti, vaikuttavat paitsi ulkomaankauppaa käyvien yritysten kilpailukykyyn, myös heikentävät osaltaan liiketoiminnan kassavirtojen ennustettavuutta. Sodan aiheuttama ennennäkemätön poliittinen ja taloudellinen epävarmuus onkin johtanut nyt siihen, että myös valuuttariskit ovat kasvaneet.

Vaikutukset valuuttamarkkinoihin kolmen kanavan kautta

Vaikutuksia kansainvälisiin valuuttamarkkinoihin voi tällä hetkellä hahmottaa kolmen kanavan kautta. 

1) Yleinen epävarmuus
Yleisen epävarmuuden kohoaminen johtaa markkinoilla yleensä niin sanotun turvasatamakysynnän vahvistumiseen. Markkinatoimijat myyvät riskisiksi koettuja omaisuuseriä kuten osakkeita ja ostavat turvallisena pidettyjä omaisuuseriä kuten Yhdysvaltojen valtionlainoja. Tällainen riskinottohalukkuuden väheneminen tyypillisesti vahvistaa Yhdysvaltain dollaria. Euro onkin heikentynyt noin 2,5 prosenttia dollariin nähden Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Myös Sveitsin frangi yleensä hyötyy turvasatamakysynnästä, ja euro on heikentynyt yhtä lailla Sveitsin frangiin nähden. Pohjoismaiset valuutat kuten Ruotsin ja Norjan kruunut yleensä heikkenevät euroon nähden, kun markkinatoimijat kaihtavat riskiä. Tähän mennessä tosin öljyn hinnan voimakas nousu on suojannut Norjan kruunua iskulta.
2) Hyödykehintojen nousu
Hyödykehintojen nousu on nyt toinen keskeinen ajuri valuuttamarkkinoilla. Venäjän tiedetään olevan merkittävä energian tuottaja- ja viejämaa, mutta sillä on tärkeä asema myös esimerkiksi alumiinin ja nikkelin sekä joidenkin harvinaisempien mineraalien tuottajana ja viejänä. Raakaöljyn hinta on noussut yli 20 prosenttia hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Euroopassa maakaasuhinnat ovat lähes kolminkertaistuneet, ja Lontoon pörssin laaja metallien hintaindeksi on noussut yli 10 prosenttia. Venäjä ja Ukraina ovat maailman vilja-aittoja, ja siksi sota on jo johtanut myös vehnän maailmanmarkkinahintojen nousuun. Hyödykevientiin keskittyvät maat hyötyvät nyt nähdystä hintojen noususta, mikä heijastuu positiivisesti myös näiden maiden valuuttakursseihin. Tällaisia ’hyödykevaluuttoja’ ovat esimerkiksi Kanadan, Uuden-Seelannin ja Australian dollarit.
3) Talouksien suorat Venäjä-linkit
Talouksien ja valtioiden suorat Venäjä-linkit vaikuttavat nyt myös valuuttamarkkinoilla. Esimerkiksi Puolan zloty on heikentynyt 7 prosenttia euroon nähden sodan syttymisen jälkeen, ja keskuspankki on jo joutunut tekemään tukiostoja markkinoilla. Unkarin forintti on niin ikään heikentynyt. Turkin liiran kurssi on sen sijaan pysytellyt yllättävänkin vakaana, vaikka Turkissa inflaatio jatkoi kiihtymistään yli 50 prosenttiin helmikuussa. Turkin valtion poikkeukselliset toimet liiran arvon tukemiseksi näyttävätkin tällä erän rajaavan valuutan merkittävämpää heikkenemistä.

Rupla on nyt oma lukunsa – markkinalla on vakavia häiriöitä

Venäjän rahoitusmarkkinat eivät ole toimineet normaalisti sen jälkeen, kun EU ja Yhdysvallat helmikuun lopussa ilmoittivat sulkevansa osan venäläispankeista pankkien kansainvälisen SWIFT-maksuliikejärjestelmän ulkopuolelle sekä jäädyttävänsä Venäjän keskuspankin varat. Venäjän pankki- ja rahoitusjärjestelmä on nyt pitkälti eristetty muusta maailmasta ja keskuspankin kyky tukea ruplaa on rapautunut. Merkittävistä talouksista vain Kiina on tähän asti pidättäytynyt Venäjän vastaisista pakotteista. Venäjän pankkijärjestelmää uhkaa talletuspako ja pahimmillaan joidenkin pankkien kaatuminen. 

Pakotteiden seurauksena rupla on heikentynyt voimakkaasti keskuspankin hätätoimista, kuten koronnostosta ja erilaisista valuutan osto- ja myyntirajoituksista, huolimatta. Ruplamarkkinaa ei entisessä muodossaan enää ole, koska massiivisten pakotteiden ja keskuspankin varojen jäädyttämisen myötä sellaiset tahot, jotka ostaisivat ruplaa, ovat harvassa. Venäjällä toimivat yritykset on nyt pakotettu pitämään 80 prosenttia tilivaroistaan ruplissa, mikä on pakottanut yritykset ostamaan ruplia ja myymään kovaa valuuttaa (esimerkiksi dollareita ja euroja). Tämä saattaa jo vaikuttaa osaan Venäjän kauppaa käyvistä suomalaisyrityksistä. Ruplan pakko-ostot tuovat markkinoille tilapäistä likviditeettiä, mutta eivät ole pitkän aikavälin ratkaisu.

Venäjän talouden, pankkijärjestelmän ja ruplamarkkinoiden osalta ratkaisevaa on, missä määrin Venäjä pystyy jatkamaan energiakauppaa, jonka länsimaat ovat tähän asti jättäneet pitkälti pakotteiden ulkopuolelle. Venäjä saa energiakaupasta nyt elintärkeitä ulkomaisia tuloja, joskin on epäselvää, missä määrin se pystyy kaikkien pakotteiden voimaan astuessa näitä tuloja hyödyntämään. Tuoreiden mediatietojen mukaan Yhdysvallat harkitsee jo öljyntuonnin kieltämistä Venäjältä. Riippumatta sodan etenemisestä, mahdollisesta laajenemisesta tai jonkinlaisesta aselevosta, vahingot Venäjän talouden ja ruplamarkkinoiden osalta ovat nyt pysyviä. Paluuta entiseen ei enää ole.

 

Kirjoittaja on Danske Bankin pääanalyytikko.


Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.