Turkissa puhjennut valuuttakriisi on saanut euronkin laskemaan, sillä markkinat pelkäävät eurooppalaisten pankkien antaneen paljon valuuttamääräistä lainaa turkkilaiselle yksityissektorille. Vaikka yksittäisten pankkien taseesta löytyykin paljon Turkki-lainoja (pääosin espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset pankit), euroalueen pankkisektorin riski siinä on hyvin mitätön. Emme usko, että pitkällä aikavälillä Turkin kriisillä olisi vaikutusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään.
Turkin pahin talouskriisi sitten vuoden 2001 helpotti tiistaina, mikä näkyi myös eurooppalaisten pankkiosakkeiden nousuna. Emme kuitenkaan usko, että Turkin talousvaikeudet helpottuvat nopeasti, sillä Turkin maksutase on vahvasti alijäämäinen. Jo pitkään jatkunutta alijäämää ovat kasvattaneet viime aikoina esimerkiksi viennin vähentyminen Syyriaan ja Libyaan, suuri riippuvuus öljyn tuonnista, jota kasvattaa öljyn hinnan nousu sekä Erdoganin talouspolitiikka.
Turkin liiran nopea heikentyminen on saanut globaalimarkkinat välttämään riskiä, mikä on näkynyt kehittyvien markkinoiden laskussa. Emme kuitenkaan usko Turkin kriisin romuttavan kehittyvien markkinoiden valuuttoja globaalisti, vaikka yksittäiset markkinat, kuten Etelä-Afrikka, tulevat kärsimään omista talousrakenteista johtuen. Venäjän makrofundamentit ovat hyvin paljon vahvempia kuin Turkin, mutta USA:n uudet pakotteet ovat painaneet ruplaa erikseen riippumatta Turkin kriisin kehityksestä.
Pikakommentin on laatinut Danske Bankin vanhempi ekonomisti Vladimir Miklashevsky (@vimiklsuomi).