Jo pitkään jatkunutta alijäämää ovat kasvattaneet viime aikoina esimerkiksi viennin vähentyminen Syyriaan ja Libyaan, suuri riippuvuus öljyn tuonnista, jota kasvattaa öljyn hinnan nousu sekä Erdoganin talouspolitiikka.
Turkissa puhjennut valuuttakriisi on saanut euronkin laskemaan, sillä markkinat pelkäävät eurooppalaisten pankkien antaneen paljon valuuttamääräistä lainaa turkkilaiselle yksityissektorille. Vaikka yksittäisten pankkien taseesta löytyykin paljon Turkki-lainoja (pääosin espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset pankit), euroalueen pankkisektorin riski siinä on hyvin pieni. Emme usko, että pitkällä aikavälillä Turkin kriisillä olisi merkittävää vaikutusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään.
Turkin kriisin vaikutus Euroopan talouteen on pahetessaankin heikko. Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahdin mukaan Turkki ei ole taloudellisesti yhdentynyt Eurooppaan niin voimakkaasti, että Turkin kriisi heikentäisi merkittävästi Euroopan talouden kasvua. Danske Bankin mukaan Turkin osuus EU-maiden viennistä on varsin pieni. Yksittäisistä maista eniten Turkkiin vie Saksa, jonka vienti Turkkiin oli 1,7 prosenttia Saksan kokonaisviennistä. Myös muiden euromaiden Turkin viennin osuus kokonaisviennistä jää matalalle tasolle.
Ahdin mukaan Turkin kriisin suurin vaikutus Eurooppaan tulee maahanmuuttopolitiikan kautta. Jos Turkin talouskriisi heikentää Turkin mahdollisuutta pitää kiinni Turkin ja EU:n vuonna 2016 tehdystä pakolaissopimuksesta, se voi lisätä EU-maiden populistien menestystä tulevissa eurovaaleissa.
Pikakommentin on kirjoittanut Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti.