Kansainvälistymisen kynnyksellä yrityksen täytyy pohtia, riittääkö yrityksen oma pääoma vai tarvitaanko ulkopuolista rahoitusta.
– Kansainvälistymisessä kulut ovat yleensä aluksi suuremmat kuin saatavat tulot ja siksi ulkopuolinen rahoitus voi olla hyvä vaihtoehto, sanoo Juha-Pekka Leinonen Danske Bankin Trade financesta.
Pankit tarjoavat tähän useita eri vaihtoehtoja ja esimerkiksi käyttöpääomarahoituksen instrumentteja. Myös valtiollinen taho, kuten Finnvera, voi olla mukana tukemassa pankin tarjoamaa.
Monia eri vaihtoehtoja
Kansainvälistä kauppaa ja sen tarvitsemia maksuaikoja voidaan rahoittaa esimerkiksi maksuajallisella remburssilla, vekselillä tai kansainvälisellä takauksella.
– Erilaiset Cash Management -ratkaisut helpottavat yrityksen maksuja, laskuttamista ja käteisen käsittelyä. Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, kun kassa jakaantuu useampaan maahan tai kun raha on tytäryhtiöissä tai eri yhtiömuodoissa, Outi Svinhufvud pankin Cash Managementista kuvailee.
– Tällöin voidaan esimerkiksi yhdistellä erilaisia tiliratkaisuja yli rajojen. Silloin rakennamme rahan keskittämisen ratkaisuja, jotta oma raha on käytössä mahdollisimman paljon riippumatta siitä mistä raha yritykselle kertyy.
Kaiken perusteena täytyy kuitenkin olla näkemys siitä, että oma raha riittää kansainvälistymisprosessiin ainakin jossain määrin.
– Kun ulkomaille etabloitumisen rahoittamista mietitään, emoyhtiön kassavarat, sisäiset lainat sekä pääomitus ovat isossa roolissa, useassa maassa toimivan Oilonin talousjohtaja Tapio Vihersaari sanoo.
Kauppaa ei saa ilman sopivaa riskinottoa
Kansainvälistymisen riskit voidaan karkeasti jaotella neljään:
- Kaupalliset: Onko asiakas/toimittaja kyvykäs ja halukas maksamaan? Mikä on oikea-aikainen maksu?
- Poliittiset: Vaikka ostajalla olisi kykyä ja halua maksaa, maan muuttuva tilanne voi aiheuttaa sen, ettei rahoitusta saadakaan.
- Valuutta- ja korkoriskit: Eri valuutta osto- ja myyntimaan välillä voi aiheuttaa valuuttariskiä valuutan kurssivaihteluiden takia. Korkoriskiin vaikuttaa millaiset maksuajat ja korot kohdemaassa yleensä on. Yritys voi joutua myöntämään esimerkiksi lisää maksuaikaa.
- Likviditeettiriskit: Rahaa menee aluksi ennen kuin sitä alkaa tulla, joten onhan yrityksellä siihen varaa? Tätä voi taklata esimerkiksi käyttöpääoman keinoin.
– Kauppaa ei saa, ellei riskejä uskalla ottaa. Oilonin kaltaisessa firmassa on tärkeä pitää mielessä myös tuotteen mahdolliset tekniset riskit. Täyttääkö tuote esimerkiksi paikallisissa olosuhteissa tarvittavat vaatimukset? Vihersaari muistuttaa.
Outi Svinhufvud muistuttaa vielä henkilöriskistä: onko kaikki avainhenkilöt sitoutettu projektiin? Jos avainhenkilö lähtee kesken kansainvälistymisprosessin, kuinka tämä taklataan?
– Henkilöriski on olemassa myös asiakkaan puolella. Vaikka sopimus olisi kunnossa, jos henkilöt vaihtuvat kesken kaiken, yhteistyön toimivuus voi olla vaarassa. Kaikki liiketoiminta on lopulta henkilöiden välistä liiketoimintaa.
Kansainvälistymisen rahoitusratkaisuista löydät lisätietoa täältä. Voit lukea lisää riskienhallinnasta Riskienhallinta-sivultamme.
Artikkeli perustuu Danske Bankin järjestämään webinaariin yritysten kansainvälistymisestä. Webinaarissa keskustelivat Oilon Groupin talousjohtaja, Tapio Vihersaari sekä Danske Bankilta Outi Svinhufvud Cash Managementista ja Juha-Pekka Leinonen Trade Financesta. Kuuntele webinaari kokonaisuudessaan täältä.