Vastaavalla jaksolla palkansaajien ansiotaso nousi vain 0,2 prosenttia eli palkat laskivat reaalisesti 0,5 prosenttia. Kolmannen neljänneksen hinta- ja palkkakehitys on tärkeässä roolissa, koska niiden perusteella määräytyvät työeläkejärjestelmän indeksikorotukset. Eläkkeitä korotetaan vuoden alussa työeläkeindeksillä, jossa inflaation osuus on 80 prosenttia ja ansiokehityksen 20 prosenttia. Vuosittainen indeksikorotus koskee lähes 1,5 miljoonaa työeläkkeen saajaa.

Ensi vuoden alussa maksussa olevat työeläkkeet nousevat indeksikorotuksen seurauksena hieman alle 0,6 prosenttia. Keskimääräisen eläkkeen mukaan arvioituna tulee kuukausittainen indeksikorotus olemaan reilut kahdeksan euroa. Tavanomaista pienemmän korotuksen taustalla on hidas hinta- ja palkkakehitys. Inflaation ennustetaan jatkossa kiihtyvän yli prosenttiin, joten eläkkeet tuskin tulevat ensi vuonna pysymään edes hintojen nousun vauhdissa, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Eläkkeelle jäätäessä uuden eläkkeen määrää laskettaessa työuran aikaiset ansiot indeksoidaan palkkakertoimella, jossa palkkakehityksen vaikutus on 80 prosenttia ja inflaation 20 prosenttia. Hitaan ansiokehityksen seurauksena palkkakerroin nousee ensi vuonna ainoastaan 0,1 prosenttia eli vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden vaihteessa eläköitymistä suunnittelevalle syntyykin periaatteessa poikkeuksellinen kannustin, jossa eläkkeelle olisi edullisempaa jäädä jo tämän vuoden puolella. Tavanomaisesti tilanne on päinvastainen, koska ansiokehitykseen perustuva palkkakerroin nousee yleensä työeläkeindeksiä enemmän.

Jos eläkkeelle jää kuluvan vuoden puolella, saa vuoden alussa työeläkeindeksin mukaisen isomman korotuksen. Appelqvistin mukaan harva pohti asiaa, mutta pienikin vaikutus kertautuu, koska se ulottuu jokaiseen kuukausittaiseen eläkkeeseen loppuelämän ajan. Jopa näin pienen eron pitkän aikavälin vaikutus on keskimääräisen uuden eläkkeen kohdalla vähintään yhden eläkepäivinä puolison kanssa tehtävän etelänmatkan luokkaa. Jos kysymys olisi itselleni ajankohtainen, en varmaankaan jäisi tammikuussa eläkkeellä, vaan aloittaisin eläkepäivät joko joulukuussa tai lykkäisin saman tien pidemmälle, sanoo Appelqvist. Jos on huolissaan eläkejärjestelmän kestävyydestä, voi toki jäädä eläkkeelle tammikuussa ja käytännössä vapaaehtoisesti lahjoittaa osan viimeisen kuukauden palkastaan järjestelmälle alentuneen karttuman seurauksena.

Lähteet:
http://www.stat.fi/til/khi/2017/09/khi_2017_09_2017-10-13_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/ati/2017/03/ati_2017_03_2017-10-12_tie_001_fi.html
Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.