Ennakkoarviossa kasvuksi oli ilmoitettu 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,6 prosenttia viime vuodesta. Tämän päivän julkistuksen yhteydessä Tilastokeskus tosin korjasi vuoden toisen neljänneksen lukuja selvästi ylöspäin eli kyse on osittain kasvun ajoittumisesta eri jaksolle.
Suomen talouden kasvu on tällä hetkellä niin laaja-alaista, ettei varsinaista riskiä kasvun pysähtymisestä ollut. Kasvu ei myöskään ole takavuosien tapaan pelkästään kotitalouksien kulutuskyvyn varassa, vaan myös kolmannella neljänneksellä kaikki kysynnän pääerät kasvoivat suhteessa viime vuoteen. Vienti nousi 5,8 prosenttia, investoinnit 9,3 prosenttia ja yksityinen kulutus 2,1 prosenttia. Suhteessa vuoden toiseen neljännekseen vienti kuitenkin supistui kaksi prosenttia. Samaan aikaan tuonti kylläkin supistui enemmän, joten koko ulkomaankaupan kasvukontribuutio muodostui positiiviseksi.
Talouden hyvä vire on jatkunut Suomessa koko vuoden. Vaikka bruttokansantuote ei vuoden lopussa kasvaisi enää lainkaan, muodostuisi tähänastisen kehityksen perusteella koko vuoden kasvuksi 3,0 prosenttia. Optimisti voisi sanoa, että onhan se hienoa, että Suomessa ollaan pitkästä aikaa tilanteessa, jossa näinkin hyvät kasvuluvut ovat pettymys, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Talouden toipumista tukee Suomessa nyt erityisesti maailmantalouden vahva vire, joka jyllää niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasiassakin. Suomelle tärkeällä euroalueella rahapolitiikka on yhä voimakkaasti elvyttävää ja luottamuskyselyt hipovat pilviä. Alkuvuonna kasvu on tullut lähinnä tuottavuuden paranemisesta, mutta viime aikoina on saatu viitteitä myös siitä, että noste olisi lopulta siirtymässä myös työmarkkinoille. Työllisyys reagoi käänteissä hitaammin, mutta näin kovan kasvun pitäisi totta kai riittää myös työllisyyden parantamiseen. Toiveena on, että kotimaassa työllisyyden paraneminen vauhdittuu, jolloin talouden toipumisen hedelmät jakaantuvat jatkossa yhä laajemmalle joukolle.
Kasvu on tällä hetkellä sen verran vauhdikasta, että paineita kasvuennusteen nostamiselle epäilemättä syntyy, kun seuraavan kerran julkistamme suhdanne-ennusteen joulukuussa, toteaa Appelqvist. Ennustetta laadittaessa täytyy ratkaista, tulkitaanko nyt nähty viennin nousutahdin hyytyminen tilapäiseksi nikotteluksi vai merkiksi siitä, että happi alkaa olla lopussa.
Danske Bank julkaisee uuden suhdanne-ennusteen 19.12.
Lähteet:
http://tilastokeskus.fi/til/ntp/2017/03/ntp_2017_03_2017-12-01_tie_001_fi.html
