Syyskuun lukemaa kuitenkin tarkistettiin alaspäin 0,2 prosenttiyksikköä, joten tilanne on kaikkiaan kohentunut viime kuukausina. Työttömiä oli huhtikuussa 197 000, eli 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kausitasoittamaton työttömyysaste oli 7,3 prosenttia, kun se edellisvuoden lokakuussa oli 8,1 prosenttia. Työllisten määrä oli 46 000 suurempi kuin edellisvuoden lokakuussa. 

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan työllisyyden nousu kertoo viimein siitä, että yritykset kokevat rekrytoinnit tarpeelliseksi ja ovat myös löytäneet riittävän osaavaa työvoimaa. Lokakuuhun saakka näytti lähinnä siltä, että jo töissä olevat tekivät töitä tehokkaammin tuotannon lisäämiseksi. Toisaalta avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut, mutta niitä on ollut vaikea täyttää nopeasti. Myös työvoima on kasvanut, eli piilotyöttömät palaavat aktiivisiksi työnhakijoiksi. Talouskasvun vahvistuminen rohkaisee paitsi kuluttamaan enemmän myös hakemaan töitä.

 Chart

 

Työllisyysasteen trendi nousi 69,7 prosenttiin. Etenkin 45–54 vuotiaiden työllisyys on noussut mukavasti viime kuukausina. TEM:n tilastojen mukainen pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi sekin selvää laskua. Kuoppamäki odottaa talouskasvun ja luottamuksen nousun lisäävän työllisyyttä 2018 aikana lisää niin palveluissa kuin teollisuudessa. Kuoppamäen mukaan lokakuun lukemat ovat jopa loistavia suhteessa kuluneen vuoden kehitykseen, mutta tahti voisi olla vieläkin parempi. Monissa muissa EU-maissa tilanne on kohentunut ripeämmin. Palkkaratkaisuiden tulisi tukea suomalaisen työn kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Nyt olisi myös oiva aika painaa rakenteellista työttömyyttä alaspäin ja panostaa koulutukseen, muutoin Suomea uhkaa pula osaavasta työvoimasta.

Lähteet:
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2017/10/tyti_2017_10_2017-11-21_tie_001_fi.html
Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.