Normaalia laajempi taloussuunnittelu kuuluu osaksi yrittäjän arkea. Oma ja yrityksen taloudet nivoutuvat väistämättä yhteen, kun oma elanto tulee yritystoiminnasta ja usein myös osa omasta varallisuudesta on kiinni yrityksessä. Toimivan kokonaistalouden saavuttaminen vaatiikin kokonaisvaltaista ja pitkäkantoista suunnittelua.
Danske Bankin sijoitusasiantuntija Mio Heng toteaa, että taloudellinen riippumattomuus on monille yrittäjille tavoite, joka mahdollistaa oman ja lähipiirin turvallisuuden ja mahdollisuuden keskittyä itselle tärkeisiin asioihin.
– Yli puolet ihmisistä suunnittelee talouttaan vain puoli vuotta eteenpäin, mikä on mielestäni lyhyt aika. Yrittäjän on pakko miettiä pidemmälle, sillä taloudellinen riippumattomuus ei tipu syliin, vaan se on itse varmistettava ja rakennettava, Heng huomauttaa.
Tasapainottelu oman ja yrityksen talouksien tarpeiden kanssa ei aina ole helppoa, ja löytääkseen parhaan ratkaisun voi suunnitteluun olla järkevää hakea apua tilitoimistolta. Talous- ja verosuunnitteluavun lisäksi hallinnollisten ja paperihommien ulkoistaminen auttaa yrittäjää keskittymään yritystoiminnan pyörittämiseen.
Varallisuuden kerryttäminen – yritykseen vai itselle?
Yrittäjän varallisuus kertyy yleensä luonnollisesti yritykseen sinne tehdyn työn kautta. On päätettävä, millä tavoin ja kuinka paljon varallisuutta kannattaa nostaa pois. Yrittäjän on punnittava sekä yrityksen tavoitteita varallisuuden kartoituksen suhteen että omia tarpeitaan varojen kuluttamiseen yksityishenkilönä.
– Yrityksellä pitää olla sellainen varallisuus, jolla saadaan liiketoiminta pyöritettyä. Toinen syy varallisuuden kerryttämiseen on, että tulevia investointeja varten kannattaa varautua. Myös verotus aiheuttaa sen, että varat kannattaa ohjata yritykseen pitkäjänteisesti, Mio Heng toteaa.
Verotus onkin yksi merkittävä tekijä sijoitustoiminnan suunnittelussa, ja voi järkevästi toteutettuna merkitä suuria eroja maksetuissa veroissa.
Talenomin talous- ja henkilöstöjohtaja Antti Aho huomauttaa, että kun varoja siirretään yrityksestä yksityishenkilölle, on mukana aina jonkinlainen verotus riippumatta siitä, missä muodossa varat siirretään. Näin verotukseen menneet rahat eivät ole enää sijoitettavissa tai kasvamassa korkoa, niin kuin ne olivat yrityksen varoissa.
– Toinen asia on, että kun varoja siirretään yrityksestä pois, ne eivät enää ole kasvattamassa yrityksen nettovarallisuutta, joka taas mahdollistaisi verohuojennetut osingot tulevaisuudessa, Aho toteaa.
Hän lisää myös, että verokanta on osakeyhtiössä 20 % ja yksityishenkilöllä 30–32 %, mikä tekee merkittävän eron sijoitustuotoista maksettaviin summiin.
Palkan nostaminen on eläkeaikaan varautumista
Ahon mukaan yksi yleisimpiä kysymyksiä, joita tilitoimistolle esitetään, on kannattaako rahaa nostaa yrityksestä palkkana vai osinkona. Siihen ei hänen mukaansa ole vakiovastausta, vaan paras ratkaisu riippuu yrityksen tilanteesta ja tavoitteista.
– Erimerkiksi jos kyseessä on pieni yritys, jolla tulotaso on matala, on todennäköisesti kannattavampaa nostaa varat palkkana, sillä tuloveroprosentti jää pienemmäksi kuin yritysverotuksessa. Suurempien yritystulojen kohdalla on verotuksen kannalta edullista miettiä, kannattaisiko osa rahoista nostaa osinkoina.
Yrittäjän on syytä varautua myös eläkeaikaansa, ja tähän suunnitteluun liittyvät kiinteästi pakolliset eläkemaksut. Yleensä yrittäjillä on YEL eli yrittäjän eläkevakuutus, jonka kautta itse määritellään oma työtulo ja YEL-maksun määrä. Työtulot määrittävät lopulta paitsi eläkkeen määrän, mutta myös sosiaalietuuksien määrän esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden kohdatessa.
– Välillä törmää siihen, että ilmoitetaan eläkeyhtiöön se minimi, eli 8000 euron vuosipalkka, koska sillä saadaan mahdollisimman pienet eläkelaskut vuosittain. Itse olen hieman huolestunut siitä henkilökohtaisesta eläkepommista, joka siihen usein liittyy, Aho toteaa.
Oman tulevaisuuden turvaaminen on tärkeä osa kokonaissuunnittelua yrityksen menestymistavoitteiden ohella. Aho korostaa nimenomaan suunnittelun merkitystä, puhuttiin sitten verotuksesta, säästämisestä tai liiketoiminnan kehittämisestä.
– Helposti käy niin arjessa, että aikahorisontti supistuu tähän päivään. Kannattaa varata aikaa suunnittelulle ja sparrata ajatuksia jonkun ulkopuolisen kanssa. Haastaisin yrittäjiä pidemmän aikavälin suunnitteluun.
