Jaa

Kommentti: Kuka pelkää isoa pahaa kauppasotaa?

Kauppapoliittinen kiista Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä nousi uudelle tasolle kun Presidentti Trump julkisti perjantaina 25 %:n tuontitullit 50 miljardille dollarille kiinalaisia tuotteita.

Tämä ei estänyt Kiinaa vastaamasta samalla mittakaavalla ja voimakkuudella, ja kiinalaiset kertoivatkin pian sen jälkeen tismalleen samankokoisista tuontitulleista. He myös perääntuivat 21. toukokuuta tehdystä sopimuksesta, jossa sovittiin muun muassa amerikkalaisten tuotteiden tuonnin lisäämisestä Kiinaan. Eilen tilanne vakavoitui lisää kun Donald Trump uhkasi asettaa uudet 10 %:n tuontitullit kiinalaisille tuotteille, nyt yhteensä 200 miljardin dollarin arvosta. Kiina vastasi nopeasti, että tulevat vastaamaan vahvoilla vastatoimilla.

Kun tämä tuontitulleilla nokittelu näyttäisi nyt lisääntyvän voimakkaasti, olemme siirtymässä pois neuvotteluista lähemmäksi kauppasotaa. Se kuinka tilanne tulee päättymään, riippuu puhtaasti kummankin osapuolen liikkeistä. Vaikka tilanne on nyt vakavampi kuin aiemmin näemme yhä yhtä todennäköisenä sen, että kauppasodan uhka hälvenee kuin sen, että siirrymme lähemmäksi täysimittaista kauppasotaa. Nyt puhutaan politiikasta, eli mitä tahansa voi tapahtua, ja se on juuri tämä epävarmuus mikä hermostuttaa sijoitusmarkkinoita. 

Miten kauppasota vaikuttaisi?

Lisääntynyt kiistely Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on saanut sijoittajat hermostumaan siitä, kuinka näiden kahden suuren talousmahdin nokittelu vaikuttaa laajemmin talouskasvuun. Osakemarkkinat ovat reagoineet melko negatiivisesti tähän uutiseen. 

Koska emme loppujen lopuksi tiedä kuinka tämä konflikti tulee päättymään, on vaikea arvioida sen vaikutusta sijoitusmarkkinoihin. Kuitenkin uskomme, että vaikutus globaaliin talouskasvuun tulee olemaan suhteellisen rajattu, koska tuontitullit ovat pisara meressä kun ne suhteutetaan globaaliin bruttokansantuotteeseen. Kuitenkin niiden kerrannaisvaikutukset, jotka ovat suurempia ja tärkeämpiä osakemarkkinoiden kannalta, ovat lähes mahdottomia arvioida. Nämä sisällyttävät muun muassa vaikutuksen markkinoiden tunnelmaan, korkeamman epävarmuuden joka voi hidastaa investointeja ja kulutusta, ja negatiivisen vaikutuksen globaaliin hankintaketjuun. Yksittäiset, kiinalaisesta satamasta Yhdysvaltoihin lähtevät, tuontitullien kohteeksi joutuvat tuotteet todennäköisesti sisältävät komponentteja useilta yrityksiltä ja useista eri maista. 

Miten tästä eteenpäin?

Politiikka on hankalaa ennustaa, mutta ottaen huomioon tämän tilanteen on vaikea nähdä Yhdysvaltojen tai Kiinan tekevän myönnytyksiä. Viimeisin Kiinan ilmoitus antaa selvän viestin siitä, että Kiina aikoo vastata samalla mitalla Trumpin toimiin, olivat ne mitä tahansa. Kuitenkin Yhdysvallat vie vain 130 miljardin dollarin edestä tuotteita Kiinaan (Kiinan vienti Yhdysvaltoihin on 500 miljardia dollaria), eli Kiinan on otettava muita keinoja käyttöönsä. Todennäköisin vaihtoehto on amerikkalaisten tuotteiden boikotointi, mutta Kiina voi myös rajoittaa amerikkalaisten yritysten investointeja Kiinassa – Kiinassa on paljon enemmän amerikkalaisia yrityksiä kuin päinvastoin.

Vaikka Kiina tietää, että kauppasodalla on omat kustannuksensa eivätkä he halua päätyä kauppasotaan, viranomaiset Kiinassa haluavat myös lähettää vahvan viestin siitä, että Kiinaa ei voi ahdistaa nurkkaan. Samaan aikaan Kiinalla on erilaisia keinoja vähentää kauppasodan negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi, rahapolitiikkaa voidaan viedä elvyttävämpään suuntaan ja talouspolitiikan keinoin voidaan myös tukea taloutta esimerkiksi tuomalla helpotuksia tuontitullien kohteiksi joutuneille toimialoille. Kiina uskoo myös, että kauppasota tulisi olemaan yhtä suuri taakka Yhdysvalloille etenkin pitkällä aikavälillä, kun amerikkalaiset yritykset menettävät kilpailuetua maailman nopeimmin kasvavalla markkinalla.

Taistelukentän toisella laidalla Donald Trump näyttäisi olevan valmis käyttämään kaikki keinot, kustannuksista huolimatta, muutamasta syystä johtuen. Trump kohtasi merkittävää kritiikkiä sekä oman puolueen edustajilta, että vastapuolelta solmittuaan Kiinan kanssa sopimuksen toukokuussa. Välivaalit ovat tulossa, ja voi olla, että niistä johtuen Trumpin olisi kannattavaa jatkaa kovaa linjaa Kiinan kanssa. Sen lisäksi, Yhdysvaltojen tuontitullit eivät johdu pelkästään suuresta kauppataseen vajeesta Kiinan kanssa. Ne juontavat juurensa myös pitkäaikaiseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, ja tämä on vain saanut uusia kierroksia Trumpin aikana ja todennäköisesti jatkuu yhä kun Kiina kasvaa suuremmaksi ja ottaa seuraavien vuosikymmenien aikana Yhdysvaltojen paikan maailman suurimpana taloutena.

Miten tämä vaikuttaa sijoituksiin?

Politiikassa kaikki on mahdollista. Politiikka itsessään ei kuitenkaan määrää taloussuhdannetta. Juuri nyt on tärkeää muistaa, että todellisia siirtoja ei ole tehty. Siksi sijoittajien ei pitäisi ajautua paniikkiin, kuten mekään emme tee. Tilanne voi tästä vielä pahentua lyhyellä aikavälillä, ja tämä johtaa lisääntyneeseen heiluntaan markkinoilla. Emme usko näiden toimien kuitenkaan vaarantavan vahvaa globaalia talouskasvua tai siitä juontavaa hyvää osakemarkkinan kehitystä. Kuten kuitenkin aiemminkin mainittiin, mitä tahansa voi tapahtua riippuen siitä miten osapuolet reagoivat. Epävarmuuden tuomia vaikutuksia ei kannata aliarvioida, mutta suosittelemme sijoittajia keskittymään pidemmällä sijoitushorisontissa ja pitämään mielessä talouden ja yritysten vahvan tilanteen. Siksi pysymme nykyisessä näkemyksessämme, ja huolimatta tämänhetkisestä epävarmuudesta, pidämme osakkeet ylipainossa.

Kommentin on kirjoittanut Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto (@KKivipelto).

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.