Jaa

Mitä EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelma merkitsee yrityksille?

Tracefin ja Danske Bankin järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin kestävän rahoituksen vaikutuksia yrityksille ja sijoittajille. Keskustelussa esiin nousi vahvasti EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelma. Mitä se merkitsee yrityksille, ja millaisia odotuksia yrityksiin kohdistuu jatkossa?

 

Tracefin Mikael Niskala nosti keskustelussa esille kolme tärkeänä pitämäänsä asiaa EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelmasta. Ensinnäkin EU on tällä hetkellä määrittelemässä kestävyyden viitearvoja. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

– Kyseessä on yhteisen määritelmän löytäminen esimerkiksi vähähiilisyydelle tai hiilipositiivisuudelle, kun puhutaan rahoitus- tai sijoitustuotteista. Eli käytännössä asioista pyritään puhumaan jatkossa yhteisillä nimillä. Käsitteet olisivat siten samoja kaikille sidosryhmille - niin esimerkiksi sijoittajille, varainhoitajille kuin yrittäjillekin, Niskala selkiyttää.

Toisena tärkeänä seikkana Niskala pitää tasapainon löytämistä sijoituspäätöksissä tarvittavan standardoidun tiedon sekä tällä hetkellä joustavuuteen perustuvan yritysvastuuraportoinnin välillä.

– Kun organisaatiot määrittelevät itse olennaiset kysymykset, tieto ei ole aina vertailukelpoista, eikä siten välttämättä palvele sijoittajan tarpeita. Eri yrityksiltä tarvittaisiin siis jatkossa saman tyyppistä, vertailukelpoista tietoa, johon perustuen sijoituspäätökset voidaan tehdä.

Kolmantena seikkana Niskala mainitsee hallituksen roolin yrityksissä, etenkin kestävyysstrategian määrittelyssä ja myöskin aikajänteen pidentämistä kestävyyskysymyksissä – eli siirtymistä lyhyen aikavälin tarkastelusta pitkäjänteiseen toimintaan. 

Riskit ja mahdollisuudet – ja niiden hyödyntäminen

Niskalan mukaan yritysten kannalta olennaista on riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sekä hyödyntäminen. Erityisen tärkeää on tunnistaa omalle toimialalle tärkeät, arvoa tuottavat kestävyyskysymykset. 

– Nämä vaihtelevat sen mukaan, minkä alan yritys on kyseessä. Esimerkiksi teleoperaattorille eri kestävyyskysymykset ovat olennaisempia kuin paperiteollisuudelle, Niskala kertoo ja toteaa, että hyvällä kestävyydellä ja ESG-suorituskyvyllä voidaan saavuttaa myös parempi riski-tuotto-suhde.

Mahdollisuuksien ja riskien tunnistamisen lisäksi Niskala näkee keskeisenä myös sen, millä tavalla kestävyys on integroitu yrityksen arvonluontimalliin – miten kestävyyden hallinta on rakennettu ja millaisia tuloksia pitkällä ja lyhyellä aikajänteellä saadaan aikaan. 

Säännönmukaisuus tukena sijoituspäätöksissä

Danske Bankin Varainhoidossa sijoitusjohtajana toimivan Rami Hakolan tiimi pohtii riski-tuotto-mittariston kautta, mikä on hyvä sijoitus. Ilmastokysymys on yksi keskeisistä kysymyksistä. 

– Se on ollut läsnä jo yli 10 vuoden ajan, ja tiimissä on nähty kestävyyteen liittyvä riski-tuotto-asetelma erittäin relevanttina asiana. Muun muassa TFCD-ajattelu* on arkipäivää, Hakola kertoo.

Hakola näkee EU:n tekemän viitearvojen määrittelyn myönteisenä asiana.

– Mitä enemmän tieto on vertailukelpoista ja strukturoitua, sitä enemmän teemme järkeviä päätöksiä, Hakola muistuttaa ja lisää, että vaikka lisääntynyt regulaatio on lisäkustannus yrityksille, säännönmukaisuutta tarvitaan arviointien tueksi. 

*TFCD: Task Force on Climate-related Financial Disclosure

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.