Jaa

Pikakommentti: Italian uusi hallitus törmäyskurssilla markkinoiden ja EU:n kanssa

Italian tuore pääministeri Conte pitää tänään puheen senaatille. Illalla äänestetään hallituksesta, jonka odotetaan menevän niukasti läpi. Kyseessä on historiallinen avaus, jossa siunataan vasemmisto- ja oikeistopopulistien liitto teknokraattien kanssa. Kakofoninen kokoonpano ottanee yhteen markkinavoimien ja EU:n kanssa.

Italian populistipuolueiden Viiden Tähden Liikkeen ja La Legan valtaannousu on aiheuttanut turbulenssia markkinoilla. Italian kahden vuoden korot nousivat melkein nollasta liki kolmeen prosenttiin. Samalla euro heikkeni ja Italialaisten pankkien osakekurssit syöksyivät.

Kriisi tunnelman lauetessa markkinat ovat rauhoittuneet ja kahden vuoden valtiolainojen korot laskeneet noin 0,7 prosenttiin. Rauhan palautti kun Italian presidentti Mattarella torppasi populistien utopistisimmat hallituskuviot. 

Kiistanalaisin asia oli Paolo Savonan valinta valtiovarainministeriksi. Avoimesti euroeroa kampanjoinut 81-vuotias Savona oli liian kova pala Italian valtaa pitäville, Euroopan Unionille ja markkinavoimille. Presidentti Mattarella esti Savonan valinnan ja kompromissiratkaisuna Savona toimii Eurooppa-ministerinä. Punaista mattoa tuskin levitetään Brysselissä.

Synkimpinä hetkinä spekuloitiin Italian eroavan eurosta. Euroero on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Etelä-Euroopassa populismi on peilikuva Pohjois-Eurooppalaisesta populismista, eli EU ja euro nähdään positiivisena asiana. Populismi Italiassa kanavoituu kohti maahanmuuttoa ja omien politiikkojen varojen väärinkäyttöä.

Pohjimmiltaan markkinahuolet ovat taloudellisia. Aiempaa selkeästi löyhemmäksi kaavailtu finanssipolitiikka aiheuttaisi julkisen velan dramaattisen kasvun.

Italian valtion velka on Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen maailman suurin. Suhteutettuna kansantalouteen velan määrä on vähän yli 130 prosentissa bruttokansantuotteesta. Vaikka velkaa on paljon, on sen määrä pysynyt tasaisena suhteessa bruttokansantuotteeseen 90-luvun alusta saakka. Italian ongelma on ollut 1990-luvulta saakka heikko talouskasvu, ei leväperäinen talouspolitiikka. Talouskasvua ovat riivanneet rakenteelliset ongelmat.

Vaikka rajuimmat suunnitelmat muun muassa kansalaispalkasta eivät näytäkään toteutuvan, hallituksen suunnittelemien on arvioitu nostavan valtion menoja peräti 7 prosenttia.

Laimennettunakin populistien kaavailemat uudistukset asettavat sen törmäyskurssille EU:n ja markkinoiden kanssa. Töyssyjä on vuorenvarmasti tiedossa.

Pikakommentin kirjoittaja on Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti (@ValtteriAhti).

Ajankohtaiset talouskatsaukset

Tutustu Danske Bankin ekonomistien viimeisimpiin talouskatsauksiin.

Lue lisää

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.