1. Sähköpostissa ja matkapuhelinsovellusten avulla tapahtuvat tietojenkalastelut

Tietojenkalastelussa viestin kohde pyritään saada luovuttamaan henkilö-, pankki-, käyttäjä- tai maksukorttitietojaan. Rikolliset saavat helposti viestit näyttämään aidoilta.

Muistathan, että Danske Bank ei koskaan pyydä sinulta pankkitunnustesi tai luottokorttiesi tietoja sähköpostitse.

2. Etätyöhön ja tietoturvaan liittyvät huijaukset

Monet yritykset ovat siirtäneet suuren osan työntekijöistään kotiin etätöihin, missä tietoturvan taso ei aina ole yhtä vahva kuin toimistolta työskenneltäessä. Rikolliset pyrkivät hyödyntämään tätä esimerkiksi tekeytymällä it-tukihenkilöiksi. Oikean avun sijaan huijarit voivat yrittää asentaa etähallintaohjelmia, joilla päästään käsiksi arkaluontoisiin tietoihin.

3. Rahoitukseen ja luotonantoon liittyvät huijaukset

Monella yrittäjällä tai yrityksellä on tällä hetkellä ongelmia koronan aiheuttaman eritystilanteen vuoksi, kun kysyntä laskee ja tilauksia peruuntuu. Varo huijauksia, joissa tuntematon henkilö tai yritys tarjoaa taloudellista apua hädässä oleville yrityksille.

4. Sijoituksiin tai epävakaisiin markkinoihin liittyvät huijaukset

Sijoitushuijauksien kohteena ovat usein iäkkäämmät asiakkaat. Viesteissä pelotellaan pandemian aiheuttamilla talousvaikutuksilla, ja houkutellaan siirtämään varoja todellisuudessa olemattomiin kohteisiin.

5. Toimitusjohtaja- ja BEC-huijaukset

Koronan myötä yritysten prosessit laskujen maksamisessa ja hyväksymisessä ovat saattaneet muuttua. Toimitusjohtaja- ja BEC-huijauksissa (Business Email Compromise) yrityksen talousasioista tai rahaliikenteestä huolehtivia työntekijöitä huijataan maksamaan valelaskuja tai tekemään siirtoja yrityksen varoista.

6. Inhimilliseen hätään tai avustustyöhön liittyvät keräykset ja huijaukset

Ihmisten lisääntynyttä auttamisen halua käytetään häikäilemättä hyödyksi eri kriisitilanteissa. Huijauksissa hyväntekeväisyyteen kerätyt varat ohjataan kuitenkin välikäsien kautta huijareille.

7. Pandemian torjuntaan liittyvät huijaukset

Verkossa kiertää huijauksia, joissa tarjotaan mahdollisuutta sijoittaa Covid-19 -lääkkeitä kehittävään yhtiöön tai kaupataan asiakkaille esimerkiksi hengityssuojaimia ja desinfiointivälineitä. Näiden perimmäisenä tarkoituksena on usein huijata kuluttajia antamaan rahaa tai luovuttamaan kortti- ja henkilötietoja.