Blogi: EU-taksonomian käyttöönotto varmistui – kestävyysluokittelu tuo mukanaan sekä hyötyjä että haasteita

EU-taksonomian ensimmäiset velvoitteet yritysten raportointivelvoitteista astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Kehittyvä kriteeristö herättää vielä keskustelua ja kysymyksiä.

EU-taksonomian tarkoitus on lisätä yritystoiminnan ympäristövaikutusten läpinäkyvyyttä, vähentää viherpesun riskiä sekä mahdollistaa aiempaa suuremmat yksityiset ja julkiset rahavirrat vihreisiin investointikohteisiin. Lähes kaikki osapuolet ovatkin samaa mieltä siitä, että taksonomian perimmäinen tarkoitus on hyvä ja kannatettava. Sen käytännön toteutus on kuitenkin kerännyt paljon sekä positiivisia että negatiivisia kommentteja.

Taksonomian kritisoijat nostavat usein esiin epäkohdat siitä, miten taksonomian tekniset kriteerit kohtelevat kansallisesti yleisesti kestävinä nähtyjä toimintoja. Esimerkiksi Pohjoismaissa tämä keskustelu on erityisesti kohdistunut vesivoiman ja metsänhoidon monimutkaiseen, ja usein vaikeasti täytettävään, kriteeristöön. Juuri metsänhoidon teknisten kriteerien takia Suomen hallitus asettui loppumetreillä vastustamaan taksonomiaesitystä.

Vahvimmat kannattajat näkevät taksonomian kehittyvänä kriteeristönä. Se ei ole heti täydellinen, mutta on kuitenkin välttämätön askel oikeaan suuntaan. Taksonomia koskee alkuvaiheessa 88:aa toimialaa, joiden osalta kriteeristö on pääosin hyväksytty. Muutaman sektorin kestävyyden määrittelyssä kohdattujen ongelmien ei tulisi voida pysäyttää koko kriteeristön käyttöönottoa.

”Täydellinen on hyvän pahin vihollinen”, vaikuttaa olevan kannattajien yleinen näkemys.

Suppeus ja tulkinnanvaraisuus keskeisinä haasteina

Vaikka taksonomian voimaanastuminen on jo lähellä, teknisten kriteeristöjen tulkintaan ja hyödyntämiseen liittyy vielä kysymyksiä ja epäselvyyksiä. Ensimmäisessä vaiheessa raportointivelvoitteen piiriin astuvat suuryritykset, jotka nostavat esiin kaksi kriteeristöä koskevaa haastetta: kriteerien tulkinnanvaraisuuden ja suppeuden.

Tulkinnanvaraisuus johtuu pääosin siitä, että vaikka Euroopan komissio on julkaissut ensi katsomalta yksityiskohtaiset taksonomiakriteerit ja ylätason raportointiohjeisuksen, monet taksonomian vaatimukset on kirjoitettu niin yleisluonteisiksi, että tulkinta vaatimuksen täyttymisestä jää useassa tapauksessa yrityksen vastuulle.

Kriteeristön suppeus taas johtuu pääosin sen kehitysprosessista. Kriteeristöä on rakennettu aluksi aloille, jotka vastaavat suurimmasta osasta kasvihuonekaasupäästöjä. Monet isot sektorit, kuten vähittäiskauppa ja terveydenhoito, jäävät alkuvaiheessa kokonaan kriteeristön ulkopuolelle, joten näillä toimialoilla erittäin suuri osa yrityksistä tulee raportoimaan sekä taksonomiakelpoisuudestaan että –mukaisuudestaan pyöreän nollan.

Kukaan ei vielä tarkkaan tiedä mihin yritysten keskimääräinen taksonomian mukaisuus asettuu, mutta usean ennakkoanalyysin perusteella keskiarvo listattujen yritysten taksonomian mukaisuudesta tulee jäämään alle 10 prosenttiin, todennäköisesti noin 5 prosentin tuntumaan.

Enemmänkin porkkana kuin keppi

Ainakin aluksi, taksonomian mukaisuus tuleekin siis olemaan harvinaisuus. Taksonomiasta ei voi tulla yritysvastuun ainoa mittari eikä sen tarkoitus ole yksin jakaa yrityksiä vastuullisiin ja vastuuttomiin. Koska yli 90 prosenttia yritysten liiketoiminnoista ei ole taksonomian mukaista, yritysvastuun arvioinnissa tullaan jatkossakin käyttämään monia muitakin tapoja. Taksonomia on vain yksi lisäväline työkalupakkiin.

Onkin epätodennäköistä, että taksonomian ulkopuolelle jääminen tulisi merkittävästi rajoittamaan rahoituksen saatavuutta tai nostamaan sen hintaa. Sen sijaan, että taksonomia rankaisisi ulkopuolelle jääviä yrityksiä, on paljon ilmeisempää, että taksonomia tulee palkitsemaan niitä harvoja yrityksiä, joilta löytyy merkittävä määrä taksonomian mukaista toimintaa.

Rahoittajien ja sijoittajien motiivi taksonomian mukaisten sijoitusten tavoitteluun syntyy epäsuorasti. Yksityisiä sijoittajiia, rahoituslaitoksia tai rahastoja ei suoraan vaadita sijoittamaan varojaan taksonomian mukaisesti. Sen sijaan, suuret rahoituslaitokset ja kestäviksi määritetyt rahastot joutuvat tasaisin väliajoin raportoimaan sijoitus- ja lainasalkkujensa taksonomiakelpoiseen ja –mukaiseen liiketoimintaan kohdistuvan osuuden.

On täysin mahdollista, että taksonomian suppeuden takia taksonomian soveltaminen tulee olemaan – ainakin alkuvaiheessa – sijoittajille ja rahoittajille pelkästään raportointiharjoitus. Toisaalta, näen myös mahdollisena, että taksonomia voi ensimmäisenä yleisesti käytettävänä kestävyyskriteerinä lisäämään harvojen taksonomian mukaisten yritysten arvopaperien kysyntää.

Värikkäitä, mutta tärkeitä keskusteluja

Varmaa on, että keskustelu taksonomiasta, sen teknisistä kriteereistä ja vaikutuksista tulee ensi vuonna vain voimistumaan. Kuulemme varmasti paljon värikkäitä kommentteja sekä taksonomian mukaisilta, että sen ulkopuolelle jääviltä, toimijoilta. Myös tällä hetkellä käynnissä oleva ilmastonmuutokseen liittyvän lisäkriteeristön kehitys tulee varmasti johtamaan vahvoihin kannanottoihin.

Vaikka taksonomiakeskustelu onkin usein vilkasta ja värikästä, niin se on myös tärkeää. Mielestäni tähän mennessä suurin hyöty taksonomiasta onkin kestävän rahoituksen keskustelun konkretisoiminen ja fokusoiminen reaalitalouteen. Aiemmin kestävän rahoituksen keskustelut olivat usein liian ylätasoisia ja abstrakteja.

Kirjoittaja on  Mikko Eloranta Danske Bankin kestävän rahoituksen yksiköstä.

EU-taksonomia tuo suuryrityksille velvollisuuksia raportointiin

Taksonomian ensimmäinen konkreettinen vaikutus nähdään yritysten raportointivelvoitteissa. Listattujen ja yli 500 henkilöä työllistävien suuryritysten tulee raportoida taksonomiakelpoisen - eli mahdollisesti taksonomian tekniset kriteerit täyttävän - liikevaihdon, investointien ja operatiivisten menojen prosenttiosuudet tilikauden 2021 toimintakertomuksessaan.

Raportointivelvoitteet tulevat lisääntymään tasaisesti ja vuoden 2023 alussa julkaistavassa tilikauden 2022 toimintakertomuksessa suuryritykset joutuvat listamaan kuinka suuri osuus niiden liikevaihdosta, investoinneista ja operatiivisista menoista myös täyttää tekniset, toimialakohtaiset kriteerit – eli on taksonomian mukaista. Samankaltaiset raportointivelvoitteet astuvat voimaan tulevina vuosina myös rahoitusalan toimijoille ja kestävien rahoitustuotteiden tarjoajille.

EU-taksonomia

Taksonomialuokituksen mukaan yrityksen toiminnan tulee tukea merkittävästi yhtä kuudesta taksonomiaan määritellystä kestävän kehityksen tavoitteesta. Toiminta ei myöskään saa haitata muiden tavoitteiden saavuttamista eikä ihmisoikeuksia.

  1. Ilmastonmuutoksen torjunta
  2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
  3. Kestävä veden käyttö
  4. Siirtymä kiertotalouteen
  5. Pilaantumisen ehkäiseminen
  6. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Lisätietoja taksonomiasta: EU taxonomy for sustainable activities | European Commission (europa.eu)

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.