Yritysten halukkuus sijoittaa vähän riskillisempiin sijoituskohteisiin kuten eri korko- ja osakerahastoihin sekä näiden yhdistelmiin on lisääntynyt.

– Näitä yhdistelmäratkaisuja voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti. Mitä enemmän mukaan otetaan osakkeita, sen korkeampi tuotto- ja riskioletus sijoituksella on, sanoo instituutiovarainhoidon asiakkaista ja myynnistä vastaava johtajamme Tomi Eliasson.

Yrityksen tileillä kannattaa aina pitää varoja lähitulevaisuuden menoja varten, mutta ei juuri muuta. Eliassonin mukaan ylimääräiset varat kannattaa sijoittaa, sillä tileillä rahan arvo sulaa vähitellen negatiivisen talletuskoron takia. Sijoitustoiminnan lopputulos on aina kiinni aikahorisontista sekä yrityksen kyvystä ja halusta ottaa riskiä.

– Lähtökohta siis on, kuinka pitkäksi aikaa varoja voidaan sijoittaa ja kuinka suurta riskiä sijoituksille voidaan ajatella. Hyvä tuotto ja olematon riski ovat sula mahdottomuus sijoitusmaailmassa. Suurin riski tulee siitä, että yritys joutuukin myymään sijoituksiaan juuri huonoina aikoina.

Mihin kannattaa sijoittaa?

Olennaista on oman tilanteen ymmärtäminen – mikä on yrityksen taloudellinen tilanne ja kuinka suurta riskiä yritys kykenee ottamaan.

– Tässä asiantuntijamme ovat mielellään yrityksen apuna, sanoo Eliasson.

Riskinottokyky on eri asia kuin riskinottohalukkuus. Riskinottokyky tarkoittaa, onko sijoittajalla kykyä peittää mahdollisia sijoitustoiminnan tappioita, joita välttämättä tulee aika ajoin. Yritykset haluavat usein pitää jonkin verran kassavaroja käden ulottuvilla oman liiketoiminnan tarpeisiin.

– Kyseisten kassavarojen parkkeeraaminen on nykyään ongelmallista. Ennen kassavaroista voitiin tehdä esimerkiksi määräaikainen talletus, mutta niidenkin tuotto on painunut miinukselle.

Pientä tuottoa on saatettu hakea myös ostamalla toisten yritysten velkakirjapapereita. Niiden saatavuus ja tuotto ovat tällä hetkellä heikkoja.

Korkorahastojakin on monenlaisia

Niin sanotut lyhyen koron rahastot ovat olleet yritysten suosiossa silloin, kun varoja halutaan sijoittaa lyhyemmäksi aikaa.

– Lyhyen koron rahastojen tuotto peilaa yleiseen korkotilanteeseen. Toistaiseksi niistä on voinut saada maltillisesti positiivista 0–0,5 % tuottoa, mutta tästä eteenpäin katsoen lyhyen koron rahastojen tuotto-oletus lähenee nollaa. Näissäkään sijoituskohteissa tuotto ei ole koskaan taattu, sillä ne elävät sijoitusmarkkinoiden mukaan.

Jos tuottoa halutaan vähän enemmän ja sijoitushorisonttikin venyy, seuraava askel on muihin korkorahastoihin turvautuminen.

– Tuottohakuisuutta voidaan lisätä esimerkiksi pidempiin korkosijoituksiin sijoittamalla, sijoitettavien yritysten luottoluokitusvaatimuksesta joustamalla tai hajauttamalla maantieteellisesti laajemmin vaikkapa kehittyville markkinoille.

Säästöpossua tarvitaan

Riskipitoisempien sijoitusten arvot voivat tulla myös alaspäin vaikkapa koronakevään kaltaisissa tilanteissa.

– Ne vaativatkin sijoittajalta riskinottokykyä ja tarvittaessa kärsivällisyyttä arvonnousun kanssa, jatkaa Eliasson.

On tärkeää, että sijoittaja pystyy nukkumaan yönsä rauhassa, vaikka hän valitseekin vähän riskillisempiä sijoituskohteita. Erilaisia sijoitusskenaarioita on hyvä pohtia aina etukäteen. Eliasson on sitä mieltä, että kaikkia varoja ei kuitenkaan kannata laittaa pitkäaikaisiin sijoituksiin.

– Lyhytkorkorahastoja on aina hyvä pitää ns. säästöpossuna, hän jatkaa.