Sanotaan, että yhtiön taseen merkitys korostuu aina kriisin, kuten esimerkiksi koronapandemian, aikana.

– Tärkeämpää on kuitenkin puhua laajemmin yhtiöiden taloudellisesta asemasta, johon linkittyvät yhtiöiden kassavirta, tuloslaskelma ja tase sekä niiden johdannaisina mm. erilaiset puskurit ja velanottokyky, sanoo Danske Bankin Corporate Advisory -toiminnasta vastaava johtaja Jari Polojärvi.

Tällä hetkellä suomalaiset suuret yritykset ovat monesti taseensa puolesta tosi vahvassa kunnossa, jopa liiankin vahvassa. 

– Paitsi tietysti ne, joita korona-aika kuritti taloudellisesti eniten kuten ravintola- ja hotellialaa sekä myös osaa kivijalassa toimivaa, jatkaa Danske Bankin analyytikko Mikael Salmivirta.

– Nyt pitäisikin pohtia sitä, onko yrityksen pääomarakenne optimaalinen eli onko ns. sijoitetun pääoman tuotto optimoitu, jotta se mahdollistaa yrityksen strategian toteuttamisen, sanoo Polojärvi.

Jos tase on liian vahva, sitä kannattaisi aktivoida.

– Ensin ajatellaan tietenkin investointeja ja yritysostoja. Jos markkinoilta ei löydy sopivia kasvuaihioita, seuraava kysymys kuuluu, pitäisikö yrityksen pääomaa palauttaa osakkeen omistajille.

Yritysten arvostukset korkeita

Taseen aktivointi ja yrityksen kasvattaminen epäorgaanisesti esimerkiksi yrityskaupoilla ei ole kuitenkaan tällä hetkellä itsestään selvää, koska yritysten osakkeiden arvostukset ovat niin korkeita.

– Yrityksissä varmasti pohditaan, kannattaako korkeita hintoja maksaa vai odottaa niiden alenemista, Polojärvi jatkaa.

Poikkeuksellisen vahvojen taseiden takaa löytyy pitkäaikainen kehitys, joka sai vauhtia vuodelta 2020, jolloin korona iski Suomenkin talouteen.

– Silloin todella moni yritys hankki erilaisia puskureita ottamalla lisää lainaa tai vetämällä investointeja jäihin. Myös osinkojen maksua lykättiin. Yritykset vetäytyivät ikään kuin kuoreen odottamaan tilanteen kehittymistä, analysoi Polojärvi mennyttä.

Pahimmat odotukset eivät kuitenkaan toteutuneet taloudessakaan, ja uusi lehti kääntyi viimeistään tänä syksynä.

– Toivoisin, että suomalaiset yritykset uskaltaisivat nyt tehdä enemmän yritysjärjestelyjä ja lisäarvoa tuovia investointeja – eli hakea rohkeasti erilaisia kasvun mahdollisuuksia. Yrityksiä vaivaa edelleen perusvarovaisuus, joka voi ääritapauksissa johtaa esimerkiksi siihen, että ne ostetaan ulkomaille.

Osakkeenomistajat arvostavat yleensä yritystä, joka tuottaa tasaista kasvavaa kassavirtaa, josta jaetaan myös osinkoja.

– Kasvuyritykset ovat tietysti täysin toisenlaisia. Niiden tarina perustuu nimenomaan kovaan kasvuun, ja siihen myös ylimääräinen kassavirta investoidaan.

Yritysten kassafilosofiakin voi vaihdella suuresti.

– Jotkut haluavat todellakin pitää kassassa paljonkin pääomia, toiset taas minimoivat kassan ja pitävät taseen sitä kautta tehokkaana. Jos yritykselle tulee yllättävää rahan tarvetta, se voi turvautua myös valmiusluottolimiittiin, jota käytetäänkin yleisesti.

Konservatiivisuutta riskinotossa

Ylimääräisten rahojen sijoittaminen ei ole välttämättä yrityksille helppo pala.

– Yrityksissä ajatellaan, että sijoittaminen ei kuulu niiden liiketoimintaan. Siksi yritykset ovat tosi konservatiivisia sijoituskohteiden suhteen. Esimerkiksi osakemarkkinat puhumattakaan eksoottisista sijoitusinstrumenteista eivät niille useinkaan sovi. Riskiä ei haluta ottaa muualta kuin omasta liiketoiminnasta. Usein myös osakkeenomistajat eivät toivo tätä.

– Ainoaksi sijoitusvaihtoehdoksi jää usein lyhyen koron rahastot, joihin ylimääräisiä varoja sijoitetaan. Niiden ongelmana on vain ollut, että rahastojen tuotot ovat jääneet matalan korkotason vuoksi mataliksi, toteaa Mikael Salmivirta.

Nykyisen korkosijoitusten tuottotason ei odoteta merkittävästi muuttuvan Euroopassa vielä vähään aikaan, vaikka Yhdysvalloissa tällaisia merkkejä onkin jo markkinoilla havaittavissa.

– Investoinnit ja yrityskaupat sekä ylimääräisen pääoman palauttaminen osakkeenomistajille ovat jatkossakin keskeisimmät työkalut taseen tehokkuuden parantamiseksi, Salmivirta huomauttaa.