Maailman talousnäkymät vuodelle 2021 ovat toiveikkaat, vaikka koronaviruksen leviämisen hillintään liittyvät viranomaispäätökset vielä rajoittavat ihmisten liikkumista ja yritysten liiketoimintaa. Pandemian toisen aallon aiheuttama pelko vähentää ihmisten kulutusta. 

Joulukuussa 2020 alkaneet rokotukset etenevät hitaasti Suomessa ja muissa EU-maissa. Pääskenaariossa merkittävä osa väestöstä on saanut rokotteen kesään mennessä, ja viruksen odotetaan muutoinkin heikkenevän lämpimien säiden tullessa. Voimme odottaa, että kesällä ihmiset saavat ja uskaltavat liikkua sekä tavata toisiaan nykyistä vapaammin.

Teollisuuden puolella koronan toinen aalto ei ole saanut aikaan suurta vahinkoa. Odotukset tulevasta ovat kelvollisella tasolla.  Syksyllä uusia tilauksia tuli jo kesää enemmän. Monien palvelualojen yritysten tilanne on kuitenkin edelleen vaikea, ja kevät saattaa tuntua pitkältä ajalta odottaa asiakkaiden paluuta. 

Kun vuosi etenee, tilastoista ilmennee koronan aiheuttama tuho yrityksissä. 

Konkurssilain väliaikainen tiukennus velkojan konkurssihakemuksen osalta loppui tammikuun lopussa. Valtion tarjoamaa kustannustukea yritykset ehtivät hakea vielä helmikuun loppupuolelle saakka.

Talouden elpyessä vastaavan kokoluokan poikkeustukiohjelmia tuskin nähdään, mutta uutta julkista rahaa on kuitenkin tiedossa yrityksille. Suomen kestävän kasvun ohjelman hankkeita rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä vuosina 2021–2023. Ohjelma lisää julkisia menoja noin kolmella miljardilla eurolla kohdistuen etenkin digitalisaation ja vihreän siirtymän edistämiseen. 

Jää nähtäväksi, paljonko ohjelmalla saavutetaan talouden jo muutoinkin kääntyessä nousuun. Ohjelman tarjoama kaikki raha kannattaa kuitenkin hyödyntää; sen avulla voitaisiin esimerkiksi edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista tai tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Digitalisaatiota voitaisiin vahvistaa esimerkiksi panostamalla yksityisen ja julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Pysyviä valtion menomomentteja tukiohjelman varaan ei kuitenkaan kannata rakentaa.

Yritysten omat investointiaikeet ovat nyt nousussa, ainakin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreimman investointitiedustelun mukaan. Kiinteiden investointien arvioidaan kasvavan 14 prosenttia ja energiateollisuuden investointien nousevan jopa 33 prosenttia viime vuodesta. Investointien nousu poikii uusia tilauksia myös suurten yritysten alihankkijoille. 

Koronakriisi pakotti yritykset sopeutumaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Toimialakohtaiset erot ovat olleet mittavia. Joukkoliikenne ja matkailu ajautuivat akuuttiin kriisiin asiakasmäärien romahdettua. Matkatoimistoyrittäjien ei välttämättä kuitenkaan tarvitse vaihtaa toimialaa. Matkakohteet ja paketin sisällön voi muokata ajan hengessä muuttuneiden asiakastarpeiden mukaan hyvinkin ketterästi. 

Verkkokaupan volyymit puolestaan ovat räjähtäneet käsiin. Rakennusyhtiössä taas mietitään, miltä osin esimerkiksi toimitilatarpeet muuttuvat pitkällä tähtäimellä.

Kun kriisi alkaa väistyä ja talous toipua, kannattaa miettiä, mitkä muutokset ovat tulleet jäädäkseen. Jäävätkö esimerkiksi työntekijät oikeasti suuressa määrin etätöihin? Vai palaavatko he sankoin joukoin toimistolle tekemään kasvotusten tiimityötä ja innovoimaan? 

Strategia kannattaa rakentaa pysyvien muutosten kautta, vaikka samaan aikaan täytyy sopeutua myös nopeisiin muutoksiin toimintaympäristössä. Verkkokauppa vaikuttaa ottaneen entistä pysyvämmän kasvuaskeleen.

Tulevaisuudessa varmasti tutkitaan, millaiset yritykset pärjäsivät kriisissä hyvin. Uskon palveluinnovaatioiden olevan yksi menestystä tuova elementti. Esimerkiksi monet ravintolat myyvät nykyisin noutoruokaa, vaikka se ei aiemmin kuulunut niiden palvelukonseptiin olennaisesti. 

Äkillisissä kriiseissä pärjäävät ne yritykset, jotka ymmärtävät ja pystyvät huomioimaan asiakkaan tarpeet nopeassakin muutostilanteessa. Asiakas on oikeassa jatkossakin.