Verotus kuntoon ennen vuodenvaihdetta

Vuodenvaihteeseen on vielä toista kuukautta aikaa, mutta jo nyt olisi hyvä tarkastella, miltä oma verovuosi tulee näyttämään. Riittävän ajoissa toimiminen antaa mahdollisuuden huomioida mm. sijoitusten verotuksen eri mahdollisuudet.

Sijoittajan loppuvuosi

Luonnollisen henkilön verovuosi on aina kalenterivuosi, minkä vuoksi sijoitusratkaisuja saatetaan tehdä verotukseen liittyvistä syistä vielä vuoden viimeisinä päivinä. Alkuvuoden aikana tehtyjen kauppojen luovutusvoitot- ja tappiot olisi kuitenkin hyvä summata viimeistään tässä kohtaa vuotta, jotta kiire ei pääse yllättämään sijoittajaa kesken joulun ja uuden vuoden tunnelmoinnin.

Tarkastelu on hyvä aloittaa laskemalla yhteen alkuvuoden aikana jo kertyneet pääomatulot. Kaikki verovuoden pääomatulot lasketaan yhteen, riippumatta siitä onko tulo kertynyt varallisuuden luovutusvoitosta, tuotosta, vuokrasta, osingoista vai metsätaloudesta. Varsinaisten pääomatulojen laskemisen jälkeen loppuvuoden tärkeimpiä tarkasteltavia asioita on mahdollisten luovutustappioiden määrä. Tässä kohtaa on hyvä katsoa myös viime vuoden verotuspäätöstä ja siellä olevia mahdollisia vähentämättömiä tappioita. Vuodesta 2016 alkaen myyntitappiot on voinut vähentää kaikista pääomatuloista.

Seuraavaksi tulee katsoa nykyisiä sijoituksia. Onko sijoituksissa sellaisia tappiollisia kohteita, joiden arvonnousuun et enää usko. Tappiollisten sijoitusten myyminen voi olla perusteltua, jos verovuodelle on jäämässä pääomatuloa, jota vastaan tappiot voidaan vähentää. Huomioi kuitenkin, että tappion tulee olla todellinen. Samojen sijoitusten välitön takaisinostaminen voi johtaa siihen, että luovutustappio ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Myöskään perheensisäiset kaupat tappioiden realisoimiseksi harvoin menestyvät verotuksessa.

Mikäli verovuodelle jää verotettavaa pääomatuloa, siitä maksetaan veroa 30 % 30.000 euroon saakka ja tämän ylittävältä osin 34 %. Mikäli verovuodelle taas jää enemmän luovutustappioita kuin pääomatuloa, luovutustappion vähennysoikeus siirtyy seuraavalle viidelle vuodelle vähennettäväksi sitä mukaa kun verovuosina syntyy pääomatuloa.

 

Muistilista loppuvuoteen

  • Tarkista alkuvuoden pääomatulot

  • Tarkista alkuvuoden luovutustappiot

  • Tarkista edellisen vuoden verotuspäätös


Kotitalousvähennys hyödyksi

Tässä vaiheessa vuotta on vielä hyvin aikaa hyödyntää myös kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennystä voi saada remonttityöstä, siivouksesta ja muusta kotitaloustyöstä sekä hoito- ja hoivatyöstä. Vähennykseen oikeuttavan työn tulee tapahtua omassa kodissa, vapaa-ajanasunnossa tai vanhempien tai isovanhempien kodissa. Asunnon omistusmuodolla ei ole merkitystä. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta. Jos työn suorittaja on yritys, tämän tulee kuulua ennakkoperintärekisteriin. Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti ansio- ja pääomatulojen verosta. Koska vähennys tehdään suoraan verosta, sen merkitys on suurempi kuin useimmilla muilla vähennyksillä.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2021 on 2 250 euroa henkilöä kohti. Lisäksi tulee huomioida 100 euron omavastuu. Jos työ on ostettu yritykseltä, vähennys on 40 % työn osuudesta. Edellä mainittu enimmäismäärä huomioiden maksimivähennyksen saa, kun työn osuus on 5 875 euroa. Jos taas työstä maksetaan suoraan työntekijälle, vähennyksen määrä on 15 % palkasta + palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

 

Loppuvuoden vinkki

  • Pitäisikö joulusiivous ulkoistaa tänä vuonna?


Katse tulevaan

Kotitalousvähennykseen on ehdotettu kaksivuotista kokeilua, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta korotettaisiin 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti 40:stä 60:een. Toinen merkittävä uudistus tukisi kotitalousvähennyksellä lämmitystapojen muutoksia öljylämmityksen korvaamisen osalta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een vuosina 2022-2027. Huomattava on, että muiden remonttitöiden osalta kotitalousvähennys pysyisi ennallaan.

Hallituksen syyskuinen talousarvioesitys herätti paljon keskustelua ns. maastapoistumisverosta. Kyse on luonnollisten henkilöiden myyntivoittojen verotusoikeuden laajentamisesta koskemaan myös tilanteita, joissa henkilö muuttaa ulkomaille. Arvonnousuvero laajentaisi Suomen verotusoikeutta koskemaan Suomessa asumisen ajalta kertyneitä myyntivoittoja, jos omaisuus myytäisiin myöhemmin ulkomailla asuttaessa. Kyse ei siis ole verosta, joka perittäisiin aina maastamuuttajilta. Tämän kaltainen verotus koskee jo nyt yhteisöjä, mutta ei luonnollisia henkilöitä. Uudistuksen yksityiskohtia ei ole vielä tiedossa, mutta sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Henkilöiden maastapoistumisvero on käytössä muun muassa Norjassa, Tanskassa, Ranskassa ja Espanjassa.

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.