Unohdetaan heti kärkeen talouskehitys, tulokset ja politiikka, koska ne eivät ole aiheuttaneet pörssien helmikuun alun laskua, vaan osakkeiden korjausliike johtuu lähinnä teknisestä myyntiaallosta. Kaikki markkinat ja toimialat vilkkuvat punaista ja suurimmassa osassa kehittyneitä markkinoita alkuvuoden tuotot on pyyhitty pois. Kurssilaskua ei voi selittää talouden kehityksellä, ja siksi näemme tämän ostomahdollisuutena, kunhan markkina hieman rauhoittuu.

Kaisa Kivipelto

Mikä laskun aiheutti?

Tärkeimpänä syynä olivat markkinoiden korkeat inflaatio-odotukset ja niitä seurannut pelko keskuspankkien mahdollisista kiristystoimista. Sekä inflaatio-odotukset että korot ovat olleet nousussa viime päivinä. Sen jälkeen kun tuoreimmat tiedot USA:n maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäyksestä ja odotuksia paremmat ansiot yllättivät positiivisesti, markkinoiden odotukset nousivat lisää. Nämä työllisyysraportit olivat kuitenkin hyvä uutinen taloudelle – pienemmät inflaatio-odotukset tai jopa deflaatiopelot olisivat paljon vaarallisempi tekijä markkinoille. 

On myös otettava huomioon, että keskuspankkien ohjaus ei ole muuttunut, ja USA:n keskuspankki Fed sekä Euroopan ja Japanin keskuspankit etenevät aiempien suunnitelmiensa mukaan. Markkinoiden odotukset ovat kuitenkin eronneet hieman Fedin omista ennusteista. Korkojen nousussa on nähtävissä markkinoiden pelkoa siitä, että Fed on ollut liian varovainen ja joutuukin nostamaan korkoja nopeammin kuin kukaan on tähän mennessä osannut odottaa.

Ei ole harvinaista, että osakkeiden tuotto on joko tasaista tai aavistuksen negatiivista silloin kun korot nousevat nopeasti. Kun korkojen kehitys rauhoittuu, osakemarkkinat palaavat nousu-uralle. On kuitenkin epätavallista, että osakemarkkinat reagoivat näin rajusti ja nopeasti, kun samaan aikaan niin monet markkinaindikaattorit ovat näin positiivisia. Sen takia olemme hieman yllättyneitä kurssireaktion voimakkuudesta, vaikka olemmekin uskoneet, että markkinat tulevat tänä vuonna heilumaan viime vuotta enemmän ja että tulemme näkemään voittojen kotiutuksia viime vuoden hyvän tuoton jälkeen.  

• Helmikuun 2016 jälkeen osakemarkkinat olivat nousseet 50 prosenttia oikeastaan ilman yhtään todellista pudotusta (pl. parin päivän lasku ennen Brexit-äänestystä ja puolen vuorokauden lasku Trumpin presidentiksi valinnan jälkeen), joten arvostustasoissa on tällä hetkellä korjauksen varaa.
• Volatiliteetti on ollut erittäin matalalla tasolla, tarkoittaen sitä että volatiliteettistrategiat ovat kasvattaneet riskejään ja ovat nyt merkittäviä myyjiä (VIX saavutti 38 %:n tason eilen) – tämä tekee aina kurssireaktioista suurempia ja on todennäköisesti eilisen syvän myyntiaallon taustalla.
• Monet aktiiviset rahastonhoitajat ylipainottavat osakkeita. Viimeisin Bank of America Merrill Lynchin rahastonhoitajatutkimus kertoi osakepainojen nousseen korkeimmille tasoilleen kahteen vuoteen; nettoylipaino osakkeissa oli 55 prosenttia.

Viimeisin vastaavan kaltainen nopea ja syvä pudotus osakemarkkinoilla nähtiin elokuussa 2011, kun S&P 500 laski noin 20 prosenttia kuukauden aikana. Silloin talousympäristö oli kuitenkin paljon epävarmempi (Philly Fed -mittari antoi ensimmäisen virheellisen taantumasignaalin koskaan) ja sen lisäksi näimme ensimmäisen merkittävän riidan Demokraattien ja Republikaanien välillä liittyen Yhdysvaltojen velkakattoon. Lisäksi samassa yhteydessä Yhdysvallat menettivät AAA- luottoluokituksen Standard & Poorsilta. Nytkin meillä on joitakin poliittisia ongelmia meneillään, mutta positiivisena tekijänä on Yhdysvaltain merkittävä verouudistus, joka tulee tukemaan yritysten tuloksia ja vauhdittamaan talouskasvua.

Mitä kannattaa seurata?

• Korkeat inflaatio-odotukset ja korot käynnistivät tämän, joten se on luonnollinen seuraamisen arvoinen tekijä. Heti laskun alettua näimme, että sijoittajat siirtyivät Yhdysvaltojen velkakirjoihin turvaan ja tämän seurauksena 10-vuotisen velkakirjan korko itse asiassa laski. Voi siis olla, että olemme jo nähneet ensimmäisen indikaation siitä, että markkina on pohjannut ja se on hyvä asia.
• Keskuspankkiireiden kommentit: Koska tämä liike johtuu osittain keskuspankkien toimiin liittyvistä peloista, ja keskuspankit eivät halua lisätä markkinoiden heiluntaa, ei olisi yllättävää, että kuultaisiin markkinoita rauhoittavia kommentteja keskuspankeilta.
• Volatiliteettistrategiat ja passiivinen myynti ovat iso osa tätä, ja tämä volatiliteetin nousu voi jatkua vielä jonkin aikaa. Kun volatiliteetti alkaa rauhoittua, voidaan nähdä myös enemmän positiivista kurssikehitystä osakemarkkinoilla. 

Mitä pitäisi tehdä?

Jatkamme osakkeiden ylipainottamista 10 prosentilla ja näemme tämän hyvänä ostomahdollisuutena. Miljoonan dollarin kysymys onkin, mistä tietää milloin markkinat ovat pohjanneet? Jos vertaamme 2011 markkinakehitykseen, heilunta jatkui muutaman kuukauden mutta silloin taloustilanne ei ollut yhtä hyvä kuin nyt. Siitä kun markkina pohjasi 2011, kesti neljä kuukautta siihen, että lasku oli kurottu kiinni. 

Hyvin usein hermostuneisuus kestää yli 1,5 viikkoa, joten kannattaa vielä seurata markkinaa rauhassa. Maanantain 5.2. kurssipudotus oli melko raju ja yhdistettynä odotuksiin laskusta etenkin Euroopassa tiistaina 6.2. olemme nyt jo lähellä sellaisia tasoja, joka varmasti herättää monien taktisten sijoittajien mielenkiinnon. 

Olemme melko vakuuttuneita siitä, että 2018 tuo mukanaan yhä houkuttelevia osakemarkkinoiden tuottoja. Jos vatsa kestää heiluntaa, nyt voisi olla hyvä aika sijoittaa osakkeisiin. Vähemmän riskinsietokykyisten kannattaa odottaa sitä, että heilunta vähenee vaikkakin silloin voi jäädä paitsi osasta tuottoja. Markkinat yleensä elpyvät melko nopeasti näin nopeiden laskujen jälkeen.

Tärkeintä on kuitenkin se, että pysyy omassa sijoitusstrategiassaan ja halutussa riskiprofiilissa. Tämä markkinaliike tukee myös suositustamme pitää tietty osa salkusta valtionvelkakirjoissa saavuttaakseen hajautetun riskiprofiilin. Kannattaa myös muistaa, että sellaisina vuosina, kun emme ole taantumassa on myös hyvin harvinaista, että osakemarkkinoiden tuotto on negatiivinen. On myös normaalia, että vuoden aikana tulee joitakin laskuhetkiä (2017 oli poikkeus tähän sääntöön), ja yleensä 3-6 kuukautta laskun jälkeen kysymme usein itseltämme, miksi emme ostaneet, kun uskoimme kurssilaskun menneen liian pitkälle.

Entä suomalaiset osakkeet?

Suomessa osakemarkkina on myös tänään 6.2. laskussa. Laskukärjestä löytyy etenkin riskisempiä, syklisiä yhtiöitä kuten Outotec, tätä kirjoittaessa laskenut 5,9 %, ja Cargotec, nyt laskenut 3,0 %: riskinottohalukkuuden vähentyessä myydään eniten yhtiöitä, joiden tuloskehitys vaihtelee enemmän talouden syklistä riippuen. Tänään myydään myös suuria yhtiöitä kuten Stora Enso ja Fortum, jotka löytyvät Suomen pörssi-indeksin lisäksi monista laajemmista indekseistä. Kun rahaa virtaa ulos indeksirahastoista, keskittyvät myynnit luonnollisesti indeksissä oleviin yhtiöihin. Muutenkin myyntiaalloissa keskitytään usein alkuun hyvän likviditeetin omaaviin isoihin yhtiöihin. Muita laskijoita ovat muun muassa YIT -4 %, Uponor -3,5, Metsä Board -3,5 % ja Fiskars -4 %. Myös odotuksia paremman tuloksen raportoinut Nokia on tänään paineessa, tällä hetkellä laskenut 2,6 %, viime päivien kovan kurssinousun jälkeen. 

Tuloskausi on Suomessa kuitenkin vielä pahasti kesken. Kun sentimentti osakemarkkinoilla on nyt muuttunut hieman hermostuneemmaksi, voidaan odottaa aiempaa kovempaa kohtelua yhtiöille, joiden tulokset joko jäävät odotuksista tai pääsevät nipin napin markkinan odotukseen tulos- tai liikevaihtokehityksessä. Häntä ei kuitenkaan heiluta koiraa – odotamme kurssilaskusta huolimatta yritysten sekä Suomessa että muissa länsimaissa kertovan hyvästä tuloskasvusta ja talouskasvun tukemasta vahvasta kysynnästä. Osakekurssien kehitys on lyhyellä aikavälillä riippuvainen markkinoiden tunnelmasta ja yksittäisistä tapahtumista, mutta pidemmällä aikavälillä kurssien kehitystä ohjaavat yrityksen tuloskehitys ja talouden kasvunäkymät. Näissä emme näe muutosta, vaan kurssilasku edustaa mielestämme paluuta normaalimpaan markkinoiden heiluntaan poikkeuksellisen pitkän ja tasaisen nousumarkkinan jälkeen.