Jaa

Blogi: Kuka pelkää tasaantuvaa korkokäyrää?

"Pitkien ja lyhyiden korkojen eroa kuvaava korkokäyrä on historiallisesti ennakoinut talouden kehityssuuntaa. Nyt sen mukaan talouskasvu voi jatkua vielä kaksi vuotta." Danske Bankin Varainhoidon senior strategi Kaisa Kivipelto pohtii blogissaan korkokehityksen syitä ja seurauksia.


Korkokäyrä kuvastaa eripituisten korkoinstrumenttien korkotasoja. Yleensä korkokäyrä on nouseva: mitä pidempi laina-aika, sitä suurempi riski takaisinmaksusta ja sen myötä myös sitä korkeampi korko. Kun pidemmän aikavälin näkymät ovat lyhyen aikavälin näkymiä heikompia, heijastuu se negatiivisena korkoerona.

Perinteisesti tasaantuva korkokäyrä, jossa erimittaisten korkosijoitusten tuotto on lähellä toisiaan, on ollut merkki talouskasvun siirtymisestä kypsään vaiheeseen. Pitkät korot heijastelevat talouden pidemmän aikavälin kasvu- ja inflaationäkymiä, kun taas lyhyet korot kertovat nykyisestä taloustilanteesta.

Historiassa sellaiset hetket, jolloin 10 vuoden korko on alhaisempi kuin kahden vuoden korko, ovat usein johtaneet talouden taantumaan. Korkoero on siis tärkeä tulevan talouskasvun ennakoija, koska korkokäyrän tasaantuminen ja korkojen suhteen kääntyminen negatiiviseksi on edeltänyt jokaista Yhdysvaltojen taantumaa toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. 

Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionvelkakirjojen korkojen suhde lyhyempiin kahden vuoden valtionvelkakirjojen korkoihin on jatkanut laskuaan ja on nyt alimmilla tasoilla finanssikriisin jälkeen.  Tällä hetkellä Yhdysvaltojen kahden vuoden valtionvelkakirjan korko on noin 2,0 prosenttia kun taas kymmenen vuoden valtionvelkakirjan korko on noin 2,6 prosenttia. 

Tällä hetkellä korkoero on siis 0,52 prosenttia, eli yhä positiivinen. Tämän eron lasku eli korkokäyrän tasaantuminen on kuitenkin alkanut herättämään markkinoiden huomion. Sijoittajien ei kuitenkaan pitäisi vielä huolestua, koska historiallisesti hyvät osakemarkkinoiden tuotot tulevat vielä jatkumaan ja seuraavaan taantumaan on vielä aikaa. 

Taantuma kahden vuoden päästä?

Korkokäyrä on siis tasaisempi Yhdysvalloissa nyt kuin se on missään vaiheessa ollut finanssikriisin jälkeen. Viimeksi korkoero on ollut näin alhainen keväällä 2005. Tästä kesti kuitenkin vielä 7 kuukautta ennen kuin korkoero muuttui negatiiviseksi joulukuussa 2005. Taantuma alkoi vasta kahden vuoden päästä joulukuussa 2007. 

Historiallisesti katsoen korkoeron muuttuminen näistä 0,50 – 0,60 prosentin tasoista negatiiviseksi on kestänyt keskimäärin 12 kuukautta. Negatiivisesta korkoerosta on mennyt yleensä keskimäärin 17 kuukautta taantuman alkamiseen. Jos siis historia toistaa itseään, tästä hetkestä menee vielä yli kaksi vuotta taantuman alkamiseen. 

Osakesijoittaja voi huokaista helpotuksesta

Historiallisesti katsoen korkoeron ollessa näillä tasoilla, Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet yleensä positiivisia seuraavan vuoden aikana. 1970-luvun puolenvälin jälkeen korkoero on ollut näin alhainen yhdeksän kertaa, ja jokaisella kerralla seuraavan vuoden aikana osakemarkkinat nousivat. Kolmella näistä kerroista osakkeet laskivat ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, mutta nousivat sen jälkeen. 

Myöskään korkoeron muuttumisesta negatiiviseksi ei ole yleensä seurannut välitöntä osakemarkkinoiden korjausliikettä. Keskimäärin tuotto seuraavan vuoden aikana on ollut 14,1 prosenttia. Esimerkiksi kun korkoero muuttui negatiiviseksi joulukuussa 2005, seuraavan 12 kuukauden osakemarkkinoiden tuotto oli Yhdysvalloissa 15,8 prosenttia. 

Elämme poikkeuksellisia aikoja, myös korkomarkkinoilla

Alhaiseen pitkien korkojen tasoon voi olla myös muitakin syitä kuin vaatimattomat odotukset pitkän aikavälin talouskasvusta. Vaikka Yhdysvaltojen keskuspankki FED on syytänyt ennennäkemättömällä tavalla rahaa markkinoille, viime vuosina on nähty sinnikkään matalaa inflaatiota. Tämä on saattanut laskea markkinoiden inflaatio-odotuksia myös pitkälle tulevaisuuteen, laskien pitkän aikavälin korkotasoa.

Keskuspankin merkittävä osto-ohjelma ja Yhdysvaltojen muita länsimaita hieman korkeampi korkotaso ovat myös lisänneet kysyntää Yhdysvaltojen korkomarkkinoille. Kova kysyntä on varmasti osaltaan nostanut velkakirjojen hintoja. Koska velkakirjan tuottoa kuvastava korko lasketaan vertaamalla kiinteää kuponkimaksua velkakirjan hintaan, johtaa velkakirjan hinnannousu tuoton (eli koron) laskuun.

Toisin sanoen, yleinen korkotaso ja velkakirjojen hinnat liikkuvat päinvastaisiin suuntiin. Korkotason laskiessa velkakirjojen hinnat nousevat, ja päinvastoin. 
FED:in erittäin löysän rahapolitiikan tullessa päätökseen voimme toki nähdä lisää poikkeuksellisia ilmiöitä korkomarkkinoilla. Voi myös olla, että korkokäyrä ei tämän vuoksi ole yhtä hyvä taantuman ennustaja kuin se aiemmin on ollut. Emme kuitenkaan ole havainnoineet hälyttäviä merkkejä muualta markkinoilta, päinvastoin talousluvut jatkavat vahvoina ja yritysten tuloskasvu ei näytä hiipumisen merkkejä. Emme siis ole huolissamme vaan jatkamme osakesijoitusten ylipainottamista.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.