Historiallisesti pankeilla on Suomessa ollut huomattava rooli elinkeinoelämän rahoittajana, sillä täällä ei ole ollut suurta määrää vanhaa varallisuutta riskisijoituksiin eikä pieni syrjäinen Suomi ole ollut merkittävä kohde ulkomaisille suorille sijoituksille.

Maailma näyttää tilastojen valossa kuitenkin viime vuosina muuttuneen parempaan suuntaan, kun suuret yritykset ovat pystyneet hyödyntämään kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita esimerkiksi laskemalla liikkeelle joukkolainoja. Suurin harppaus näyttäisi silti tapahtuneen pienempien yritysten riskirahoituksessa.

Rakennemuutos on vavisuttanut Suomen taloutta kuluneena vuosikymmenenä finanssikriisin jälkeen. Taantuman jälkeen talous kasvaa viimein ja samalla perinteisten toimialojen ja suurten yritysten rinnalle on noussut vilkas startup-yritysten joukko, jonka rooli korostuu etenkin julkisuudessa innovoijina ja työllistäjinä. Niillä onkin tärkeä tehtävä talouden uudistamisessa teknologisen kehityksen ja kaupallistamisen kautta.

Kansantalouden uudistaminen vaatii rohkeutta tehdä riskisijoituksia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viime vuotisen raportin mukaan aloittavien yritysten vaikutus tuottavuuteen koko kansantalouden tasolla on kuitenkin käytännössä pitkään negatiivinen. Suuresta pöhinästä huolimatta startupit ovat määritelmällisesti vielä kehitysvaiheessa: Ne investoivat aineellisiin ja aineettomiin tuotannontekijöihin, mutta niiden tuottavuus on usein matala.

Tuottavuusvaikutus kääntyy positiiviseksi 5–15 vuoden aikana, osin luovan tuhon ansiosta, jolloin parhaat ideat ja yritykset jäävät jäljelle. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin 100 potentiaalisesti kasvuun pääsevää startup-yritystä, mikä vastaa noin kahta prosenttia aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle. Todella suuriksi yrityksiksi näistä nousevat vain harvat, mutta ne ovat sitäkin arvokkaampia kehittäessään suosittuja hyödykkeitä, kasvattaessaan arvoa sijoittajille, nostaessaan työllisyyttä ja maksaessaan veroja. Viime vuosina kylvettyjen siementen satoa korjataan vielä vuosien päästä ja samalla nähdään millaisia hedelmiä oikein syntyi. Aloittelevat yritykset tarvitsevat kuitenkin rahoitusta selvitäkseen kypsään vaiheeseen.

Startupit ovat siis tärkeitä kansantalouden uudistumisen kannalta, mutta samalla ne ovat riskisijoituksia ja rahoituksen saatavuuteen liittyy erilaisia pullonkauloja ja haasteita kuin vakiintuneilla yrityksillä. Riskisijoitukset ovat aikaisemmin olleet Suomessa niukkoja ja rahoituksen saatavuudella mitaten Suomi ei ole loistanut kansainvälisissä vertailuissa. Pankeille ei ole kovin houkuttelevaa velkarahoittaa pieniä aloittelevia yrityksiä vailla vakuuksia. Toisaalta EKP:n kysely yrittäjille kertoo pankkirahoituksen saatavuuden olevan Suomessa Euroopan parhaimmistoa. Businessenkelien määrän kasvu ja Slushin kaltaiset tapahtumat ovat onneksi lisänneet rahoitusmahdollisuuksia.

Rahoituksen lisäksi kokonaisvaltaista tukea startupeille

Rahoituksen saatavuus näyttääkin parantuneen roimasti. Suomi on nostanut venture capital- pääoman saatavuudessa sijoitustaan vuodesta toiseen ja oli World Economic Forumin kilpailukykyvertailun mukaan maailman kolmanneksi paras vuonna 2017. Edelle menivät vain Yhdysvallat ja Israel. Pääomasijoittajat ry:n mukaan Suomi oli vuosina 2013–2017 Euroopan pääomasijoitustilastojen kärkimaa: suomalaiset startupit ja aikaisen vaiheen kasvuyritykset ovat keränneet bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Ruotsi ja Irlanti ottivat muut mitalisijat. Suomi jää vielä Venture Capital -rahastojen koossa eli parannettavaakin löytyy.

Toisaalta aloittelevat yritykset tarvitsevat myös paljon muuta kuin rahoitusta päästäkseen vauhtiin. Esimerkiksi osaava hallitus on toimivalle johdolle tärkeä tuki. Danske Bank on omalta osaltaan täydentänyt ekosysteemiä muun muassa rekrytoinnin (TheHub), enkelisijoitusten (Hub Invest), yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (+Impact) sekä yritysten kansainvälisten laajentumismahdollisuuksien osalta (nHack Ventures) avulla.

Meidän on jatkossakin pidettävä huolta, että yritysten nousu kasvuun ja menestykseen ei jää kiinni rahoituksen tai muun tuen puutteista. Viimein voimme kuitenkin sanoa, että Suomi ei ole enää pääomaköyhä, ja startupit voivat uudistaa talouden uuteen kukoistukseen.

Blogin kirjoittaja on Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki).