Bruttokansantuotteen arvo oli viime vuonna 224 miljardia euroa. Kansantalouden kysyntä, jota siis myös tuonti ja varastomuutos tyydyttävät, kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia. Kysyntää kasvattivat erityisesti investointien 6,3 prosentin sekä viennin 7,8 prosentin lisääntyminen. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia.
Julkisyhteisöjen alijäämä supistui 0,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen nettoluotonanto oli yhdeksättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, ollen miljardi euroa. Julkisyhteisöjen (EDP) velka oli vuoden 2017 lopussa 137,3 miljardia euroa, eli reilu miljardi suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laski 61,4 prosenttiin.
Tilastokeskuksen kansantalouden kokonaistuotantoa kuvaava kuukausi-indikaattori osoitti tuotannossa vaimeaa positiivista kehitystä tammikuussa 2018. Kausitasoitettu tuotanto oli tammikuussa joulukuun 2017 tasolla. Työpäiväkorjattu tuotanto oli vain 0,9 prosenttia ylemmällä tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kasvu hidastui merkittävästi viime vuoden liki 3 prosentin keskimääräisestä noususta. Työpäiväkorjattuna alkutuotanto laski noin kaksi prosenttia, jalostus nousi kaksi ja palveluiden tuotanto kasvoi vajaan prosentin vuoden 2017 tammikuusta. Joulukuun 2017 työpäiväkorjattu tuotanto nousi Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan 2,7 prosenttia (oli 3,6%) edellisvuoden joulukuusta. Arvioituun volyymikasvun hidastumiseen vaikuttivat ilmeisesti työpäivien määrä ja hintojen nousu.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan Suomen talouskasvu oli viime vuonna erinomaista, vaikka se jäi odotuksista. Etenkin investointien nousu jäi ennustettua matalammaksi, vaikka kasvu olikin merkittävää. Julkisen tilanne puolestaan näyttää odotettua paremmalta, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen painuu vauhdilla kohti 60 prosentin rajaa.
Kuoppamäen mukaan kokonaistuotannon kasvun raju hidastuminen tammikuussa on hämmentävän suuri. Teollisuuden ja kaupan tilastot antoivat syyn odottaa selvästi parempaa. Lukemaa voidaan toki tarkentaa myöhemmin, mutta Suomen talouden kasvu näyttäisi olevan hidastumassa. Kuluttajan kannalta vuosi näyttää edelleen lupaavalta; työllisyys ja palkat nousevat, korot pysyvät alhaalla ja verotus on melko neutraalia. Teollisuuden ja kuluttajien luottamusmittarit antavat myös hyvän syyn odottaa talouskasvun pysyvän melko vauhdikkaana myös 2018. Viime vuonna nähty paine korottaa suhdanne-ennusteita on kuitenkin vähentynyt merkittävästi.
Danske Bank julkaisee päivitetyn suhdanne-ennusteen 21.3. jolloin kerromme tuoreen käsityksen taloustilanteesta.
Lähteet:
http://www.tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_tie_001_fi.html
http://www.tilastokeskus.fi/til/jyev/2017/04/jyev_2017_04_2018-03-16_tie_001_fi.html
http://www.tilastokeskus.fi/til/ktkk/2018/01/ktkk_2018_01_2018-03-16_tie_001_fi.html