Venäjällä tulevana sunnuntaina pidettävät presidentinvaalit järjestetään hyvin kireässä geopoliittisessa tunnelmassa, niin sanotussa ”uudessa normaalissa”. Siitä huolimatta markkina ja sijoittajat pitävät lähestyvää päivää merkityksettömänä, sillä kaikkien mahdollisten yleisökyselyiden ja odotusten mukaan ensi maanantaina Venäjällä on uusi vanha presidentti Vladimir Putin. Voittoprosentin odotetaan olevan ainakin yli 60% keskimäärin ja tietyillä alueilla maakunnissa peräti yli 80%. Presidentti valitaan samalle kaudelle kuin Suomessa eli vuoteen 2024 asti, jolloin Putin on muutaman vuoden nuorempi kuin Sauli Niinistö nyt.
Vaikka monet talouden toimijat – yritykset, kuluttajat ynnä muut – ovat vaatineet nopeampaa talouskasvua sekä Venäjän hallitukselta että presidentiltä samalla odotellen vaurauden huomattavampaa lisääntymistä, tuleviin vaaleihin markkina suhtautuu hyvinkin rauhallisesti. Investoinnit pitävät vakaudesta ja monenkin mielestä Putinin seuraavat kuusi vuotta ovat paljon turvallisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi Suomessakin tutun poliitikon Vladimir Žirinovskin odottamaton voitto. Toki muiden ehdokkaiden välimatka Putinin suosioon on kymmeniä prosenttiyksiköitä. Täten vaalit, jolloin Venäjällä saattaneekin kaikki äkkiä muuttua, pidetään vasta vuonna 2024.
Nyt Putinilla on kuusi vuotta aikaa kääntää talouden kelkkaa laadukkaamman kasvun uralle. Nykyinen noin 2%:n vuosikasvu öljyhinnan pysyessä yli 60 dollarissa tynnyriltä on lähellä niin sanottua potentiaalista kasvua. Tällöin kaikkien kansalaisten vaurauden huomattavasta lisääntymisestä ei Venäjällä tule haaveillakaan. Putinilla on seuraavat kuusi vuotta tehdä todelliset uudistukset, jotka auttaisivat maan pääsemään yli laajan hyödykeriippuvuutensa. Maaliskuun alussa Venäjän liittoneuvostolle pidetyssä puheessa Vladimir Putin omisti paljon aikaa mm. korruptiovastaisen taistelun kiihdyttämiselle, talousresurssien tehokkaalle käytölle ja venäläisten elinodotusiän nostamiselle yli 80 vuoden. Parhaassa skenaariossa seuraavat kuusi vuotta presidentti omistaisi enemmän talousasioille ja sisäpolitiikalle.
Vuoden 2014 aikana muuttunut geopoliittinen ympäristö on ajanut Venäjän niin sanottuun ”uuteen normaaliin”, jossa rahan hinta on korkea, pakoteympäristö kiristyy entisestään, ruplan riippuvuus öljystä katoaa ja paikallisten kuluttajien pudonnut ostovoima menee yhä enemmän paikallisesti tuotettuihin hyödykkeisiin. Presidenttivaalien jälkeen, tämän kevään aikana ”uuteen normaaliin” saadaan uusi hallitus, jonka kulmakiveksi nousee pääministeri: siihen rooliin Venäjällä tarvitaan järkevä, ei-populistinen henkilö, joka ymmärtää hyvin talouden lait ja realiteetit. Siihen rooliin on jopa povattu keskuspankin johtajaa Elvira Nabiullinaa tai länsimaissa arvostettua Venäjän entistä valtiovarainministeriä Aleksej Kudrinia. Yllätysnimiäkin saattaa tulla, ja markkina tulee jännittämään niitä.
Mitä uudistuksia voimme odottaa tapahtuvan seuraavat kuusi vuotta? Tiukka finanssipolitiikka tulee jatkumaan. Eläkeikä tulee nousemaan 3-5 vuodella. Nykyinen eläkeikä Venäjällä on maailman matalimpia: naisille 55 vuotta ja miehille 60 vuotta. Maalle se on ollut hyvin raskasta sekä taloudellisesti että väestöllisesti, sillä työvoiman määrä on laskenut.
Arvonlisävero saattaa nousta nykyisestä 18%:sta 22%:iin, mutta yritysten maksama sosiaalivero laskisi. Valtionjohdon huomio pysyy matalassa inflaatiossa, jolloin edistetään rahan hinnan alentamista. Koronlaskut jatkuvat. Näiden ja muiden uudistusten toteuttaminen ei tule olemaan helppoa, sillä länsimaiden asettamat pakotteet ovat tulleet vuosikausiksi ja talousprotektionismi Venäjällä sen seurauksena tulee kasvamaan.
