Tilastokeskuksen mukaan odotus työttömyyden vähenemisestä Suomessa vahvistui helmikuussa selvästi tammikuuhun verrattuna. Helmikuussa paranivat hieman muutkin osatekijät eli arviot kuluttajan omasta ja Suomen taloudesta sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksista. Työlliset kuluttajat kokivat, että työttömyyden uhka on omalla kohdalla vähentynyt paljon viime aikoina. Ostoaikeissa ei kuitenkaan nähty enää merkittävää nousua, autonostoaikeet jopa laskivat hieman, vaikka ovatkin yhä hyvällä tasolla.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori on ennakoinut kahden edellisen vuoden suhdannekehitystä varsin hyvin. Kotitalouksien luottamus kääntyi nousuun vuoden 2016 alusta, kun useimpien ekonomistien arviot talouden kehityksestä olivat vielä varovaisia. Toisaalta kuluttajien luottamus ei kerro tulevasta kovin pitkälle eteenpäin. Edellisen kerran kuluttajien luottamus oli huipputasolla 2007, mitä seurasi syöksy finanssikriisiin ja taantumaan. Kuluttajat eivät voineet tietää kansainvälisen talouden töyssyistä, eivät sitä osanneet ekonomistitkaan oikein huomioida. Kuoppamäen mukaan voidaan kuitenkin sanoa, että lyhyellä tähtäimellä ei ole nähtävissä suuria karikoita ja kotitalouksien tilanne näyttää hyvältä vuonna 2018. Työllisyys ja palkat nousevat, mutta korot pysyvät vielä matalina. Kuluttajat uskovatkin oman taloutensa tilan kohenevan merkittävästi 2018.

Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannetiedustelun mukaan yritysten näkymät olivat suotuisat ja valtaosin nousussa helmikuussa. Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan erityisen ilahduttavaa oli teollisuuden tilauskanta-arvion nousu ja vähittäiskaupan luottamuksen nousu entisen ennätyksen tasolle lukemaan 24. Edellisen kerran luottamus on ollut yhtä korkealla vuonna 2007. Eväät talouskasvun ripeälle jatkumiselle 2018 ovat yritysten mielestä vahvat.

Luottamuslukemissa on nyt vaikka muille jakaa ja ne kertovat erinomaisista lyhyen aikavälin näkymistä, mutta eivät välttämättä ennakoi tulevaa kovin pitkälle. Luottamusmittarit eivät anna hallitukselle vapautusta rakenteellisista uudistuksista tai kehota kotitalouksia ottamaan liiallisia riskejä oman talouden hallinnassa. Ostoaikeiden perusteella kotitalouksilla näyttäisi onneksi olevan jalat maassa.

Lähteet:

http://tilastokeskus.fi/til/kbar/2018/02/kbar_2018_02_2018-02-27_tie_001_fi.html

https://ek.fi/wp-content/uploads/Luottamusindikaattori201802.pdf