Marraskuuhun verrattuna kausitasoitettu indeksi sen sijaan laski 0,1 prosenttia. Pienestä tiputuksesta ei kannata hermostua, sillä lasku liittyy enemmänkin kasvun ajoittumiseen eri jaksoille tilastoissa. Tilastokeskus nimittäin korjasi samalla aikaisempaa julkistusta reippaasti ylöspäin: marraskuun 2017 työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan hulppeat 4,3 prosenttia, kun aiempi arvio oli 3,5 prosenttia. Tuotantolukujen korjaaminen ylöspäin onkin ollut viime aikoina tuttu ilmiö, ja tuotannon suhdannekuvaajan lukemia on jouduttu tarkistamaan ylöspäin lähes aina myöhemmissä julkistuksissa.

Tilastokeskus esitti samalla kokonaistuotannon kehityksen pohjalta ennakollisen arvion vuoden 2017 viimeisen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. Bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneet 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 3,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Ennakoitu talouskasvu on kovaa ja toteutuessaan se nostaa viime vuoden lukeman 3,3 prosentin paikkeille. Ensimmäiset viralliset tiedot vuoden 2017 bruttokansantuotteen kehityksestä julkistetaan parin viikon päästä (28.2.).

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan bruttokansantuotteesta saatu ennakkotieto on linjassa odotusten kanssa. Talousotsikoita ovat viime aikoina hallinneet uutiset hermoilusta rahoitusmarkkinoilla. Tiedossa on kuitenkin, että reaalitalouden näkymät ovat säilyneet erinomaisina. Kotimaan taloudessa hyvä kierrä vahvistaa itseään: tuotannon kasvu ruokkii työllisyyden ja palkkasumman kasvua, mikä parantaa kotimaisen kysynnän varassa toimivien yritysten näkymiä. Samaan aikaan vientiyrityksille ulkoinen kysyntäympäristö on yhä vahva.

Kaikki edellytykset löytyvät sille, että myös kuluva vuosi muodostuu hyväksi talouden elpymisen kannalta. Samaan aikaan täytyy kuinkin alkaa totutella siihen, etteivät nousuprosentit voi jatkossa olla joka kuukasi yhtä massiivisia kuin mihin viimeaikoina on totuttu. Ennusteita tehdään tällä hetkellä optimistisissa tunnelmissa, ja jossain vaiheessa pettymyksiäkin tulee. Erityisesti viennin osalta ollaan jo tilanteessa, jossa edellisen vuoden vertailutaso alkaa olla korkea, jolloin kasvuluvut alkavat latistua. Joulukuun osalta ilmiö oli jo näkyvissä esimerkiksi viime viikolla julkaistuissa tavaroiden ulkomaankauppaa ja teollisuuden tilauksia kuvaavissa luvuissa. Jatkossa tarvittaisiin uusi vaihde, jotta päästäisiin totuttuihin nousulukemiin. Ensi kuussa tavaravienti todennäköisesti kääntyy jo laskuun, ellei ihmeitä tapahdu, toteaa Appelqvist.

Lähteet: http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/2017/12/ktkk_2017_12_2018-02-14_tie_001_fi.html

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.